Tutkijaesittely: Florian Buhlmann
Haastattelimme VATT:n tutkijaesittelyiden sarjassa vierailevaa tutkijaa Florian Buhlmannia. Lue täältä, mitä Florian tutkii.
Esittelisitkö itsesi?
Olen tutkijatohtori Florian Buhlmann ZEW Mannheimista. Aloitin urani taloustieteessä Bonnin yliopistossa, missä suoritin sekä kandidaatin- että maisterintutkintoni. Opiskelin sinä aikana myös yhden lukukauden ulkomailla ENSAE:ssa Pariisissa. Maisterintutkinnon suoritettuani lähdin opiskelemaan tohtoriksi Mannheimin yliopistoon ja tohtorinopintojeni aikana liityin ZEW:n ja vierailin MIT:ssa Bostonissa. Olen tutkimuksessani keskittynyt julkiseen talouteen. Verot ja eritoten tuloverot ovat erikoisalaani.
Millaista tutkimusta teet parhaillaan?
VATT:ssa esittelemässäni paperissa tarkastelimme vaikuttavatko korkeimmat tuloveroluokat yrityksiin niiden toimitusjohtajien kautta. Osakemarkkinoilla olevat yritykset suunnittelevat toimitusjohtajiensa taloudelliset kannustimet hyvin tarkasti. Jos verot muuttuvat, nämä taloudelliset kannustimet voivat vääristyä.
Tulimme siihen tulokseen, että jos toimitusjohtajien tuloveroja korotetaan, näiden yritysten omaisuuden tuottavuus pienenee verokorotuksen jälkeen. Havaitsimme myös, että tuloveronkorotuksen jälkeen toimitusjohtajat eivät saavuta suoritustavoitteitaan yhtä suurella todennäköisyydellä ja he ottavat suuremmalla todennäköisyydellä osaa oman yrityksensä hallituksen ulkopuoliseen toimintaan. Tämä on johdonmukaista, jos havaitsemamme vaikutus johtuu siitä, että toimitusjohtajat näkevät vähemmän vaivaa yritystensä eteen verojen muutoksen seurauksena.
Millaisissa tutkimushankkeissa työskentelet tulevaisuudessa?
Toimitusjohtaja projektissa tarkastelimme tulojakauman huippua. Työskentelen myös projektissa, jossa tarkastelemme tulojakauman häntäpäätä. Tutkimme erityisesti tarveharkinnan kautta toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää Saksassa, jonka piiriin kuuluvien ihmisten efektiivinen marginaalinen veroaste on hyvin korkea; Jos he saavat mitään sosiaaliturvan ulkopuolisia tuloja, se ulosmitataan täysimääräisenä heidän saamistaan sosiaaliturvamaksuista. Aiomme tutkia kuinka tämän sosiaaliturvan saajat reagoivat ansioihin nähden korkeaan sosiaaliturvatulojen menetykseen. Erityisesti tarkastelemme heidän työvoiman tarjontaansa ja yritämme selvittää missä määrin tämän sosiaaliturvajärjestelmän rakenne estää edunsaajia pääsemästä pois sosiaaliturvan piiristä.
Mihin taloustieteelliseen kysymykseen haluaisit vastauksen juuri nyt ja miksi?
Haluaisin tietää kuinka meidän tulisi suunnitella hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen suunnatut politiikkatoimet. Ideaalimaailmassa voisimme vain asettaa päästöille hinnan asettamalla päästörajan ja myymällä yrityksille päästöoikeuksia, joiden hinta asettuisi itsestään sopivalle tasolle. Maailma on kuitenkin monimutkainen systeemi, joka ei koostu vain yhdestä valtiosta.
Esimerkiksi, jos kaikki maailman valtiot eivät ottaisi käyttöön samaa hiilidioksidin hinnoittelua, yritykset voisivat vain siirtää suuria hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan toimintansa eri valtiohin. Vaikka selvittäisimme tämän ongelman, hinnan asettaminen hiilidioksidipäästöille voisi maksaa meille suuren määrän hyvinvointia, sillä iso osa tästä hinnasta saattaisi langeta vähätuloisten maksettavaksi. Yritykset tarvitsisivat myös aikaa uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.
Ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän. Hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen liittyy ongelmia, hiilidioksidipäästöihin keskittyminen vaatisi kompromisseja muilla ympäristönsuojelun alueilla ja hinnan asettaminen päästöille on kansantaloudellisesti haastava ongelma. Kysymyksenä on siis, miten suunnitella optimaalisia politiikkatoimia, ottaen kaikki nämä ongelmat huomioon niin, että käytämme rahaa tehokkaasti ja negatiiviset sivuvaikutukset vältetään niin suuressa määrin kuin on mahdollista.
Mikä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelussa kiinnostaa sinua?
Kiinnostukseni liittyy pitkälti poliittiseen toimeenpano prosessiin. Katson tätä kysymystä saksalaisesta perspektiivistä ja mielestäni olemme yrittäneet siirtyä uusiutuviin energilähteisiin jo pitkän aikaa. Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut kuinka riippuvaisia me edelleen olemme fossiilisista energianlähteistä. Olemme käyttäneet tähän energiasiirtymään paljon rahaa ja pohdin olemmeko käyttäneet rahat tehokkaasti. Jos rahoja ei ole käytetty tehokkaasti, haluaisin selvittää, miten voisimme käyttää rahat tehokkaammin tulevaisuudessa.
Blogi
Blogit
Energia, ilmasto ja ympäristö
Sosiaaliturva
Verotus
marginaaliveroaste
päästökauppa
päästörajoitukset
päästöt
sosiaaliturva
taloudelliset kannustimet
tuloverotus
verotus
