Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: EU-maiden velkakestävyys etusijalle – talouspolitiikasta neuvoteltava jatkossa komission kanssa

14.12.2022 Tiedote

Marraskuussa 2022 EU:n komissio julkaisi linjauksen, jonka pohjalta EU:n finanssipoliittisia sääntöjä uudistetaan jäsenmaiden velkakestävyyden turvaamiseksi. Linjauksen taustalla on maiden lisääntynyt velkaantuminen. Uutta on komission ehdotus siitä, että kunkin jäsenmaan finanssipolitiikkaa käsiteltäisiin komission ja jäsenmaan kesken eikä kaikille maille yhteisen sääntökirjan mukaan.

EU komissio

Tuoreessa ETLA:n ennustepäällikkö, VTT Päivi Puontin Talouspolitiikan arviointineuvostolle laatimassa taustaraportissa käydään läpi EU:n finanssipolitiikan säännöstön uudistustarpeet ja sen keskeiset uudistusehdotukset. 

Nykyinen säännöstö on heikko ja monimutkainen

Uudistuksen taustalla on se, että nykyinen säännöstö on monimutkainen ja ohjaa heikosti jäsenmaiden finanssipolitiikkaa. Siksi sääntöjä ei useinkaan noudateta. Finanssipolitiikan nykyiset säännöt pyrkivät rajoittamaan hallitusten taipumusta alijäämiin, ja ohjaamaan finanssipolitiikkaa pitkällä aikavälillä kestävään suuntaan. 

Erityisesti valuuttaunionissa yhden maan velkaantumisella voi olla haitallisia vaikutuksia muihin jäsenmaihin. Siksi EU:n finanssipolitiikan säännöillä pyritään viime kädessä turvaamaan jäsenmaiden velkakestävyys.

Käytännössä on ollut vaikeaa laatia sääntöjä, jotka saavat aikaan riittävästi rajoituksia, mutta jättävät tarvittavaa finanssipoliittista liikkumavaraa. Ajan myötä EU:n finanssipoliittisesta säännöstöstä on tullut monimutkainen ja heikosti jäsenmaita ohjaava. 

Nykytilanteessa jäsenmaiden finanssipolitiikka ei ole esimerkiksi nousukausina ollut riittävän kireää, jotta velkaantumista olisi saatu kaikissa maissa hillittyä ja siten varauduttu tuleviin taantumiin. 

Uusi ehdotus perustuisi maakohtaisiin neuvotteluihin komission kanssa

EU:n komission marraskuisen, uuden linjauksen mukaan kukin jäsenmaa alkaisi keskustella komission kanssa finanssipolitiikkansa tiukentamisesta, budjettialijäämien ja velkaantumisen taittamisesta. Ehdotus yksinkertaistaisi ja uudistaisi merkittävästi EU:n finanssipolitiikan sääntöjä, koska julkisen talouden tavoitteet eivät enää perustuisi kaikille maille yhteiseen sääntökirjaan, vaan maakohtaiseen velkakestävyysanalyysiin.

Kukin jäsenmaa neuvottelisi oman nelivuotisen rakenne- ja finanssipoliittisen suunnitelmansa komission kanssa, ja sitoutuisi sen toimeenpanoon tiukemman ohjauksen ja uudenlaisten sanktioiden uhalla. Tällä tavoin toteutettu maakohtaisuuden lisääminen johtaisi hajautuneempaan finanssipolitiikkaan, ja olisi askel yhteisistä säännöistä kohti finanssipolitiikan standardeja EU:ssa. 

Finanssipolitiikan asiantuntijat ovat olleet pääpiirteittäin yksimielisiä siitä, että uudessa mallissa velkakestävyyttä olisi korostettavaa numeeristen raja-arvojen sijaan ja säännöissä olisi huomioitava maakohtaisia erityispiirteitä. 

Sääntöjen olisi myös ohjattava jäsenmaita vastasykliseen finanssipolitiikkaan nousukausilla, jotta velkaantuminen vähenee. Rakenteellinen alijäämä kriteerinä olisi korvattava menosäännön kaltaisella muuttujalla, joka perustuisi havaittaviin muuttujiin. 

Lisäksi on suunniteltu suurempaa roolia kansallisille finanssipolitiikan valvojille. Valtiovarainministeriön työryhmän tuore virkamiesraportti Suomen julkisen talouden ohjauskehikon uudistamiseksi sisältää samankaltaisen ehdotuksen vaalikauden mittaisesta ohjelmasta velkakestävyyden turvaamiseksi, ja se on pääpiirteiltään yhdenmukainen komission hahmotteleman uuden mallin kanssa. 

Raportti: 
Päivi Puonti (2022) EU’s Fiscal Framework - identified shortcomings and proposed remedies. Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Lisätietoja: 
VTT, ennustepäällikkö Päivi Puonti / ETLA (s-posti [email protected], puh. 050 534 3536)

Talouspolitiikan arviointineuvosto

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta sekä taustaraportteja.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Arviointineuvostoon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Puheenjohtajana toimii prof. Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat prof. Hilde Bjørnland, prof. Seija Ilmakunnas, prof. Johanna Niemi ja prof. Jukka Pirttilä. Neuvosto toimii itsenäisenä yksikkönä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä.
 

Tiedote Uutiset ja tiedotteet finanssipolitiikka talouspolitiikan arviointineuvosto
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla