Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Bernerin liikenneselvitys liioittelee hintojen halpuutusta ja päästövähennyksiä

20.1.2017 Blogi Marita Laukkanen

Kiire näkyy liikenneselvityksessä. Päästöt saataisiin laskuun, vaikka ajokilometreistä ja bensasyöpöistä autoista tulisi nykyistä halvempia.

Kuva: Valeriya Popova / Shutterstock.com

Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli esimerkkilaskelmia ehdotuksen vaikutuksista eri tyyppisten autoilijoiden kustannuksiin, ja LIVE-laskurilla jokainen voi laskea, mitä uudistus tarkoittaisi omalla kohdalla.

Kiire näkyy siinä, että missään ei kerrota laskelmien taustaoletuksia. Kyseessä olisi mittava veroremontti. Oletetaanko kustannusvertailuissa, että autoveron poistaminen laskisi jokaisen automallin hintaa sen nykyisen autoveron verran?

Esimerkiksi Volkswagen Passatin autovero on 5113 euroa. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella – eikä ehkä ihan arkihavaintojenkaan – ole mitään syytä olettaa, että kuluttaja saisi Passatin uudistuksen jälkeen 5113 euroa edullisemmin kuin aikaisemmin.

Missä määrin veron poistaminen siirtyisi autojen hintoihin riippuu kilpailutilanteesta markkinoilla. Robin Stitzingin väitöstutkimuksen mukaan vuonna 2008 tehdystä autoveron alennuksesta keskimäärin 90 prosenttia siirtyi kuluttajahintoihin.

Sama pätee polttoaineveroon – senkään osalta ei voida olettaa suoraviivaisesti, että veron lasku näkyisi täysimääräisenä kuluttajien maksamissa hinnoissa. Tässäkin markkinatilanne määrää, minkä verran kuluttajahinnat muuttuisivat polttoaineverojen laskun myötä.

VATT:n äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2012 tehdystä dieselpolttoaineen veronkorotuksesta kuluttajat maksoivat 70 prosenttia. Tämän perusteella polttoaineveron laskeminen vaikkapa 7 senttiä litralta ei laskisi polttoaineen hintaa 7 senttiä litralta, vaan 5 senttiä litralta. Kenties vielä vähemmän – esimerkiksi USA:ssa veronalennuksista on nimittäin siirtynyt hintoihin pienempi osa kuin veronkorotuksista.

Litraa kohden ero ei ole suuri. Kaiken kaikkiaan uudistuksessa puhutaan kuitenkin miljardiluokan veroista ja jokaista autoilevaa Sofiaa, Penttiä ja Onnia koskevista muutoksista. Laskelmien lähtöoletukset vaikuttavat siihen, millaisiksi uudistuksen arvioidut vaikutukset muodostuvat. Toivottavaa olisi, että oletukset avattaisiin ja että ne perustuisivat tutkittuun tietoon ja ajantasaiseen käsitykseen markkinoiden tilanteesta.

Uusi liikennemalli saattaisi lisätä ajoneuvojen määrää ja kasvattaa ajokilometrejä

Liikenteellä on keskeinen rooli Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää liikenteen päästöjen vähentämistä jopa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemaa liikenneverkkoyhtiötä koskevassa tiedotustilaisuudessa (19.1) ministeri Anne Berner korostikin, että uuden mallin yhtenä keskeisenä tavoitteena on päästövähennystavoitteiden saavuttaminen.

LVM:n selvityksen perkaaminen ei kuitenkaan anna suurta toivoa sen suhteen, että liikenteen hiilidioksidipäästöt saataisiin puolitettua lähitulevaisuudessa väyläyhtiömallin avulla.

Bensiinillä tai dieselillä kulkevien ajoneuvojen päästöihin vaikuttavat autojen energiatehokkuus, ajokilometrit ja ajamisen taloudellisuus.

Ajamisen päästöjä voidaan siis hillitä parantamalla ajoneuvokannan energiatehokkuutta ja käyttövoimakoostumusta sekä vähentämällä ajokilometrejä pyrkimällä taloudelliseen ajamiseen.

LVM:n esitys pureutuisi energiatehokkuuteen ja käyttövoimakoostumukseen poistamalla autoveron ja porrastamalla liikenneverkkoyhtiön maksut ajoneuvon keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Suomen autokanta onkin Euroopan vanhimpia, ja autoveron poistaminen edesauttaisi ajoneuvokannan uusiutumista. Toisin kuin selvityksessä todetaan, ajoneuvojen halpuuttaminen nollaamalla autovero ei kuitenkaan automaattisesti tekisi ajoneuvokannasta vähäpäästöisempää – autoveron poistaminen kun suosisi suhteessa eniten suuripäästöisiä bensasyöppöjä, sillä autoveron osuus on suurin paljon kuluttavissa autoissa.

Kokonaan selvityksessä sivuutetaan se, että halpuuttaminen voisi myös lisätä ajoneuvojen määrää. Kakkosautot ovat yleistyneet viime vuosina, ja automatkoista yleisimpiä ovat lyhyet 1-3 kilometrin pituiset matkat. Auton käyttämisestä kauppakassina tulisi uudistuksen myötä nykyistä halvempaa, kun autoveron poistamisen myötä itse auton saisi halvemmalla ja polttoainevero laskisi. Ajokilometrit siis saattaisivat kasvaa autokannan kasvun myötä vaikka autokannan koostumus muuttuisikin vähäpäästöisemmäksi.

Ja sitten ne ajokilometrit. Nyt maksamme jokaisesta ajokilometristä polttoaineveron myötä. Ehdotuksen mukaan liikenneverkkoyhtiö aloittaisi toimintansa aikaan perustuvalla hinnoittelumallilla. Aikaperusteisella maksulla ei ole yhteyttä ajokilometreihin eikä autolla tehdyn matkan – vaikkapa kauppareissun –  päästöihin. Polttoaineveron laskun myötä uudistus siis halpuuttaisi jokaista uutta ajokilometriä ja sitä seuraavaa automatkaa verrattuna nykytilanteeseen.

Ajokilometrejä aikaperusteiseen maksuun perustuva uudistus siis tuskin onnistuisi vähentämään. Uuden auton hankkimisesta tulisi nykyistä edullisempaa, mutta uudistus suosisi bensasyöppöjä malleja niin suhteessa suuremman autoveron osuuden kuin polttoaineverojen laskun kautta. Myös kannustin taloudelliseen ajamiseen pienenisi polttoaineveron laskun myötä.

Nähtäväksi jäisi, olisivatko päästöjen perusteella porrastetut liikenneverkkoyhtiön käyttömaksut riittävä vastavoima – ja ottaisivatko kuluttajat vuosien mittaan kertyvät ympäristöporrastuksen huomioon samalla tavalla kuin nyt autoveroon sisältyvän kertamaksun.

Marita Laukkanen
Blogi Tiedote Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka liikenne politiikkatoimenpiteet polttoaineverot päästörajoitukset verouudistukset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla