Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Suuri osa omistajayrittäjien reagoinnista verotukseen on verosuunnittelua

3.12.2014 Tiedote

Yrittäjät reagoivat aktiivisesti tuloveroihin. Suuri osa vaikutuksista on kuitenkin selitettävissä verosuunnittelulla. Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa koko tuloverotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on verosuunnittelua. Tämä pienentää merkittävästi arviota verotuksen vaikutuksesta talouden tehokkuuteen, selviää Tuomas Matikan verotuksen käyttäytymisvaikutuksia käsittelevästä väitöstutkimuksesta.

Yrittäjät reagoivat aktiivisesti tuloveroihin. Suuri osa vaikutuksista on kuitenkin selitettävissä verosuunnittelulla. Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa koko tuloverotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on verosuunnittelua. Tämä pienentää merkittävästi arviota verotuksen vaikutuksesta talouden tehokkuuteen, selviää Tuomas Matikan verotuksen käyttäytymisvaikutuksia käsittelevästä väitöstutkimuksesta.

KTM Tuomas Matikka tutkii väitöskirjassaan, miten tuloverotus vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen. Verotuksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset ovat keskeisiä, kun arvioidaan verojärjestelmän taloudellista tehokkuutta.

Yrittäjät voivat reagoida verotukseen monin eri tavoin. Tuloverot voivat esimerkiksi vähentää yrittäjien ja yritysten kokonaistuotosta, sekä lisätä verosuunnittelua.

‒ Erilaisten vaikutusten erottelu on tärkeää, kun arvioidaan verotuksen tehokkuutta. Reaalitaloudelliset muutokset esimerkiksi yrittäjien kokonaistuloissa ja yrityksen tuotannossa vaikuttavat suoraan verotuksen tehokkuuteen ja talouskasvuun. Verosuunnittelu sitä vastoin vähentää verotuloja, muttei merkittävästi lisää  taloudellista aktiviteettia, Matikka sanoo.

Matikka tutkii väitöskirjatutkimuksessaan, miten  listaamattomien osakeyhtiöiden omistajayrittäjät reagoivat tuloverojen muutoksiin. Näillä yrittäjillä on merkittävät taloudelliset kannustimet suunnitella yrityksestä nostamansa palkka- ja osinkotulot siten, että maksettavat tuloverot ovat mahdollisimman pienet.

Tulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa yrittäjien reagoinnista tuloverotukseen on verosuunnittelua. Osinkoveron muutokset aiheuttavat merkittäviä muutoksia osinkotuloissa, mutta valtaosa tästä muutoksesta selitettävissä tulonmuuntona palkka- ja osinkotulojen välillä. Huomattava tulonmuuntovaikutus pienentää merkittävästi arviota verotuksen aiheuttamasta taloudellisesta tehokkuustappiosta.

‒  Tulonmuunnon lisäksi osinkoverotus kuitenkin vaikuttaa kohtalaisesti myös yrittäjien reaalitaloudellisiin päätöksiin. Käyttäytymismuutokset eivät siis rajoitu pelkästään verosuunnitteluun, Matikka toteaa.

Muita  aiheita: verotettavan tulon jousto sekä käyttäytymisvaikutusten kitkatekijät

Väitöskirjassa tarkastellaan myös verotettavan tulon joustoa Suomessa. Verotettavan tulon jousto mittaa sitä, kuinka paljon verotettava tulo keskimäärin muuttuu, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä osuus muuttuu yhden prosentin.

Verotettavan tulon jouston avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida tuloverotuksen aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia. Tuloveroasteen nostaminen voi esimerkiksi vähentää tehtyjä työtunteja ja lisätä verovähennysten käyttöä. Verotettavan tulon jousto huomioi eri kanavat, joilla tuloveroihin voidaan reagoida. Tulosten perusteella tuloveroasteen muutos vaikuttaa verotettavan tulon määrään, mutta tuloverotuksen aiheuttama tehokkuustappio on kuitenkin maltillinen.

Lisäksi Matikka tutkii käyttäytymiseen vaikuttavia kitkatekijöitä. Esimerkiksi jäykät työmarkkinat sekä veronmaksajien epätietoisuus kannustimista voivat heikentää reagointia verokannustimiin. Tulosten perusteella nämä kitkatekijät vaikuttavat merkittävästi veronmaksajien käyttäytymiseen.

‒ Veronmaksajat eivät reagoi pieniin kannustimiin, mutta jos ne ovat merkittäviä ja helppo ymmärtää, niin käyttäytymisvaikutuksia havaitaan. Työmarkkinoihin liittyvät kitkatekijät kuten jäykät työajat kuitenkin pienentävät havaittuja käyttäytymisvaikutuksia vaikka verokannustimet olisivat merkittäviäkin, toteaa Tuomas Matikka.

Lisätietoja:

Erikoistutkija ​Tuomas Matikka, puh. 040 304 5549, tuomas.matikka (at) vatt.fi 

Julkaisu:

Essays on behavioral responses to income taxes
VATT Julkaisut 68

Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tiedote kannustimet käyttäytymisvaikutukset politiikkatoimenpiteet tuloverotus veropolitiikka verosuunnittelu verotus yritykset yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla