Suomen tuloverotus ei johda maastamuuttoon
Suomalainen tuloverotus on kireää. Julkisessa keskustelussa verotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan ja suomalaisten maastamuuttoon, mutta tutkimustiedon perusteella se ei pidä paikkaansa. VATT:n erikoistutkija Ilpo Kauppinen kuuluu muuttoliikkeitä selvittäneeseen Verotuksen huippuyksikön tutkijaryhmään. Hän purkaa tätä ilmiöitä osiin ja murtaa siihen liittyviä myyttejä.
- Polttavin kysymys heti alkuun. Vaikuttaako Suomen kireä tuloverotus työvoiman maastamuuttoon?
Väestötasolla varsin vähän.Vaikutus on löydettävissä, mutta se on hyvin pieni.
- Kuinka laaja ilmiö suomalaisten maastamuutto on?
Muuttajien määrän perusteella ei voida puhua kovin suuresta ilmiöstä. Maasta muuttavien suomalaisten vuosittainen määrä on ollut 1990-luvun lopulta alkaen tyypillisesti hieman alle 10 000 henkilöä. Muuttajien osuus väestöstä on länsi-eurooppalaista keskitasoa. Olemme tutkimuksessamme rajanneet tarkastelun 25-54 -vuotiaisiin suomalaisiin, joilla on ikänsä puolesta suurin todennäköisyys muuttaa työsyistä ulkomaille.
- Miten maastamuuton kokonaiskuva on selvitetty?
Olemme käyttäneet Tilastokeskuksen suomalaisista viranomaisrekistereistä kokoamaa koko väestön kattavaa tutkimusaineistoa, josta löytyy laajasti tietoja maassa asuvien ihmisten sosioekonomisesta asemasta eli esimerkiksi tuloista ja koulutuksesta. Maastamuuttajien osalta aineistossa on myös tieto muuton ajankohdasta sekä kohdemaasta. Eli tiedämme, millaiset suomalaiset muuttavat pois maasta ja mihin. Kansainvälisten aineistojen avulla tiedetään, millainen verotus kohdemaissa on ja mikä siellä on palkkataso eli paljonko suomalaiselle maastamuuttajalle jää tuloja käteen kohdemaassa.
- Mistä tiedetään, että verotus ei ole maastamuuton syy?
Suomalaisia muuttaa sekä korkean että matalan verotuksen maihin. Yleisin kohdemaa on edelleen perinteiseen tapaan Ruotsi, jossa muuttajia odottaa varsin samanlainen verotus kuin Suomessa. Kaikkiaan 73 prosenttia tutkimusaineistomme muutoista suuntautuu Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin, joissa tuloverotus ei ole useinkaan erityisesti Suomea kevyempää.
Muuttajien määrien tarkastelun lisäksi arvioimme kansainvälisten aineistojen avulla, mikä aineistomme muodostavien henkilöiden tulotaso ja verokohtelu olisi eri maissa. Näin kykenimme arvioimaan sitä, ovatko maiden väliset erot verotuksessa yhteydessä muuttoihin. Löytämämme yhteys on heikko, mikä viittaa siihen, että muuttopäätösten takana ovat enimmäkseen muut kuin verotukseen liittyvät tekijät.
- Miksi suomalaiset sitten muuttavat ulkomaille, elleivät korkeaa verotusta pakoon?
Joillakin aloilla työmarkkinat ovat vahvasti kansainväliset, jolloin on luonnollista muuttaa työskentelemään ulkomaille. Tämä koskee esimerkiksi teknologia-alan ammattilaisia. Lisäksi vaikkapa tiedepolitiikka tähtää siihen, että tutkijoiden halutaan työskentelevän osan urastaan ulkomailla. Opiskelijat ovat myös merkittävä maastamuuttajajoukko, ja heidänkin opiskeluaan ulkomailla nimenomaan kannustetaan monin tavoin.
- Entä kaikkein korkeatuloisimmat suomalaiset: muuttavako he veroja pakoon?
Korkeampituloiset muuttavat useammin ulkomaille. Tutkimusaineistossamme muuttajien osuus oli ylimmässä tulokymmenyksessä yli kaksinkertainen koko aineistoon verrattuna. Matalan verotuksen kohdemaat eivät kuitenkaan erityisemmin korostuneet ylimmän tulokymmenyksen kohdemaina, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltoihin muuttoja jonkin verran enemmän suuntautuikin.
Julkisessa keskustelussa pohditaan aika ajoin, että maastamuuton ehkäisemiseksi ylimpien tuloluokkien verotusta pitäisi keventää, mutta ainakaan tästä syystä se ei ole perusteltua. Ylimpien tuloluokkien suomalaisten maastomuutolla ei ole julkisen talouden rahoituspohjan kannalta suurta merkitystä.
- Suomessa esimerkiksi useat etujärjestöt ovat huolissaan aivovuodosta. Mitä väestötason aineisto kertoo siitä?
Aivovuoto on joissakin ammattiryhmissä varmasti ihan todellinen ilmiö. Väestötasolla Suomessa on kuitenkin kyse pienestä ongelmasta.
- Onko aivovuoto kiihtynyt viime vuosina?
Ei ole. Väestötasolla maastamuutto on samalla 1990-luvun loppupuolen tasolla, jolle se nousi Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Maastamuutossa on ajoittaista vaihtelua, mutta kokonaiskuva on staattinen. Väestötason aineistosta ei näy aivovuotoa.
Ulkomaan kansalaisten maastamuutto on toki kasvanut, mutta tämä on luonnollista seurausta kasvaneesta maahanmuutosta. Työvoiman liikkuvuudesta on lähtömaalle myös monenlaista hyötyä, joten kaikkea maastamuuttoa ei voida pitää haitallisena aivovuotona. Lisäksi moni Suomesta muuttava palaa takaisin.
- Suomessa on monella alalla työvoimapula. Miten sitä voisi verotuksen keinoin ratkaista?
Kotimaan tuloverotus on harvoin syy suomalaisen työvoiman maastamuuttoon, mutta ulkomailta voitaisiin saada työvoimaa Suomeen alentamalla esimerkiksi joidenkin erityisammattiryhmien verotusta. Näin on Suomessa tehtykin, ja ns. avainhenkilöiden erityisverokohtelun piirissä on vuosittain 500-600 henkilöä.
Ulkomaisten asiantuntijoiden alennetun verotuksen vaikutusta sen kohteena olevien henkilöiden maahanmuuttoon on tutkittu tanskalaisella aineistolla, ja sillä on todettu olleen merkittävää vaikutusta työvoiman saamiseen.
- Entä erityisesti sote-alan vakava työvoimapula. Suomessa ollaan huolissaan muun muassa sairaanhoitajien maastamuutosta Norjaan. Eikö se johdu Suomen korkeasta verotuksesta?
Norjan tuloverotus ei ole mitenkään olennaisesti Suomea kevyempää, ja korkeampi tulotaso onkin varmasti verotusta keskeisempi tekijä.
Maastamuuttaneita sairaanhoitajia on vuosittain alle sata, mutta sote-alalta on arvioitu puuttuneen esimerkiksi vuonna 2019 noin 25 000 työntekijää. Maastamuuton vaikutus sote-alan työvoimapulaan on siis täysin marginaalinen. Verotuksen sijaan katse pitäisikin suunnata palkkauksen ja työolojen parantamiseen.
Verotutkimuksen huippuyksikköä rahoittaa Suomen Akatemia. Se koostuu Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoista, ja sitä johtaa Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Ilpo Kauppinen
Blogi
Työmarkkinat
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
veropolitiikka
verosuunnittelu
verotus
