Suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan: ympäristö ja energiaomavaraisuus etusijalla
Suomalaisten ydinvoimakantoihin vaikuttavat energiaomavaraisuus, ydinvoimatuotannossa syntyvä radioaktiivinen jäte ja mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus. Suomen kilpailukyky ja työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vasta ympäristönäkökohtien ja energiaomavaraisuuden jälkeen. Tämä käy ilmi VATT:n juuri julkaistusta muistiosta. Muistiossa raportoidaan tulokset kansalaiskyselyistä, jotka toteutettiin samaan aikaan, kun Suomessa käytiin keskustelua ydinvoiman lisärakentamisesta ja ydinvoimaluvista vuosina 2012 ja 2014.
Energiaomavaraisuudella vaikutti olevan suurempi painoarvo vuonna 2014 kuin vuoden 2012 kyselyssä. Kansalaiset näkevät ydinvoimalupapäätösten vaikuttavan hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan he arvioivat luvista päättävien kansanedustajien tekevän päätöksensä lyhyemmällä aikahorisontilla.
Ydinvoimakäsitysten lisäksi kyselyissä kartoitettiin myös muita energiankulutukseen ja –tuotantoon liittyviä kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Kansalaiskyselyjen mukaan näyttää siltä, että enemmistö suomalaisista ei ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustaan, eikä ole ostanut ekomerkittyä sähköä. Nämä ovat tärkeitä havaintoja huomioon otettavaksi kotimaisessa energiapolitiikassa, jolla tavoitellaan tehokkaita ja kilpailullisia sähkömarkkinoita ja hiilineutraalia Suomea.
Eri vastaajaryhmien välillä oli selviä eroja
Ympäristöasiat ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille, joille ydinvoima on pikemminkin energia- ja taloudellinen kysymys. Kaiken kaikkiaan naiset, lapsiperheet ja keski-ikäiset suhtautuvat ydinvoimaan muita kielteisemmin.
Suurituloiset kotitaloudet suhtautuvat ydinvoimaan muita kotitalouksia myönteisemmin ja mitä korkeammasta tuloluokasta on kyse, sitä varmempia he ydinvoimakannastaan ovat. Sähkösopimuksiaan kilpailuttaneet vastaajat suhtautuivat uusiin ydinvoimalupiin myönteisemmin kuin vastaajat, jotka eivät koskaan olleet sopimustaan kilpailuttaneet.
Vanhemmat ikäluokat painottivat samoja tekijöitä kuin miehet eli energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun taas nuorille tärkeimpiä asioita olivat kasvihuonepäästöjen kasvu ja ilmastonmuutos sekä energian säästämisen tarve. Suurituloiset kotitaloudet eivät pitäneet työllisyysvaikutuksia, radioaktiivista jätettä ja ydinvoimalaonnettomuutta aivan yhtä tärkeinä ja korkean riskin tekijöinä kuin alemman tulotason vastaajat. Alempien tuloluokkien kotitalouksille ydinvoima vaikuttaakin olevan taloudellinen ja ympäristökysymys.
Kumpaankin kyselyyn valittiin 1000 vastaajaa satunnaisotannalla Suomen aikuisväestöstä. Vastausaste oli 52 prosenttia vuonna 2012 ja 44 prosenttia vuonna 2014. Katoanalyysin perusteella kyselyyn vastaamatta jättäneet eivät poikenneet ydinvoimakannoiltaan kyselyyn vastanneista. Molemmissa kyselyissä vastaajien keski-ikä oli jonkin verran väestön keski-ikää korkeampi, mutta naisten ja miesten osuudet ja muut taustamuuttujat olivat hyvin yhteneväiset suomalaisväestön kanssa.
Muistiossa kokonaisuudessaan raportoitu kyselyaineisto on koottu Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Energiantuotannon ympäristöuhat: Subjektiivisten riskikäsitysten ja aikaperspektiivin vaikutukset yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille”.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Anni Huhtala, puh. 0295 519 414
Julkaisu:
Suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan ja energiantuotannon yhteiskunnallisiin riskeihin ja vaikutuksiin - Mikä merkitsee eniten: energia, talous vai ympäristö?
VATT Muistiot 52, 2015.
Tiedote
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energiapolitiikka
kilpailukyky
kotitaloudet
luonnonvarat
riskikäsitykset
talouskasvu ja ympäristö
ydinvoima
ympäristö
