Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan: ympäristö ja energiaomavaraisuus etusijalla

16.11.2015 Tiedote

Suomalaisten ydinvoimakantoihin vaikuttavat energiaomavaraisuus, ydinvoimatuotannossa syntyvä radioaktiivinen jäte ja mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus. Suomen kilpailukyky ja työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vasta ympäristönäkökohtien ja energiaomavaraisuuden jälkeen. Tämä käy ilmi VATT:n juuri julkaistusta muistiosta. Muistiossa raportoidaan tulokset kansalaiskyselyistä, jotka toteutettiin samaan aikaan, kun Suomessa käytiin keskustelua ydinvoiman lisärakentamisesta ja ydinvoimaluvista vuosina 2012 ja 2014.

Energiaomavaraisuudella vaikutti olevan suurempi painoarvo vuonna 2014 kuin vuoden 2012 kyselyssä. Kansalaiset näkevät ydinvoimalupapäätösten vaikuttavan hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan he arvioivat luvista päättävien kansanedustajien tekevän päätöksensä lyhyemmällä aikahorisontilla.

Ydinvoimakäsitysten lisäksi kyselyissä kartoitettiin myös muita energiankulutukseen ja –tuotantoon liittyviä kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Kansalaiskyselyjen mukaan näyttää siltä, että enemmistö suomalaisista ei ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustaan, eikä ole ostanut ekomerkittyä sähköä. Nämä ovat tärkeitä havaintoja huomioon otettavaksi kotimaisessa energiapolitiikassa, jolla tavoitellaan tehokkaita ja kilpailullisia sähkömarkkinoita ja hiilineutraalia Suomea.

Eri vastaajaryhmien välillä oli selviä eroja

Ympäristöasiat ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille, joille ydinvoima on pikemminkin energia- ja taloudellinen kysymys. Kaiken kaikkiaan naiset, lapsiperheet ja keski-ikäiset suhtautuvat ydinvoimaan muita kielteisemmin.

Suurituloiset kotitaloudet suhtautuvat ydinvoimaan muita kotitalouksia myönteisemmin ja mitä korkeammasta tuloluokasta on kyse, sitä varmempia he ydinvoimakannastaan ovat. Sähkösopimuksiaan kilpailuttaneet vastaajat suhtautuivat uusiin ydinvoimalupiin myönteisemmin kuin vastaajat, jotka eivät koskaan olleet sopimustaan kilpailuttaneet.

Vanhemmat ikäluokat painottivat samoja tekijöitä kuin miehet eli energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun taas nuorille tärkeimpiä asioita olivat kasvihuonepäästöjen kasvu ja ilmastonmuutos sekä energian säästämisen tarve. Suurituloiset kotitaloudet eivät pitäneet työllisyysvaikutuksia, radioaktiivista jätettä ja ydinvoimalaonnettomuutta aivan yhtä tärkeinä ja korkean riskin tekijöinä kuin alemman tulotason vastaajat. Alempien tuloluokkien kotitalouksille ydinvoima vaikuttaakin olevan taloudellinen ja ympäristökysymys.

Kumpaankin kyselyyn valittiin 1000 vastaajaa satunnaisotannalla Suomen aikuisväestöstä. Vastausaste oli 52 prosenttia vuonna 2012 ja 44 prosenttia vuonna 2014. Katoanalyysin perusteella kyselyyn vastaamatta jättäneet eivät poikenneet ydinvoimakannoiltaan kyselyyn vastanneista. Molemmissa kyselyissä vastaajien keski-ikä oli jonkin verran väestön keski-ikää korkeampi, mutta naisten ja miesten osuudet ja muut taustamuuttujat olivat hyvin yhteneväiset suomalaisväestön kanssa.

Muistiossa kokonaisuudessaan raportoitu kyselyaineisto on koottu Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Energiantuotannon ympäristöuhat: Subjektiivisten riskikäsitysten ja aikaperspektiivin vaikutukset yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille”.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Anni Huhtala, puh. 0295 519 414

Julkaisu:

Suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan ja energiantuotannon yhteiskunnallisiin riskeihin ja vaikutuksiin - Mikä merkitsee eniten: energia, talous vai ympäristö?
VATT Muistiot 52, 2015.

Tiedote Tiedote Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energiapolitiikka kilpailukyky kotitaloudet luonnonvarat riskikäsitykset talouskasvu ja ympäristö ydinvoima ympäristö
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla