Suomalaiset ovat innostuneet aurinkosähkön tuotannosta – millaisilla alueilla se on suosittua ja onko se kannattavaa?
Kiinnostus uusiutuvaan energiaan ja omavaraisuuteen on saanut kotitaloudet mukaan sähköntuotantoon aktiivisemmin kuin koskaan. Aurinkosähkön kapasiteetti on kasvanut erityisesti kaupunkialueilla, mutta aurinkosähkön pientuottajia on suhteellisesti eniten edelleen maaseutumaisilla ja kalliiden sähkönsiirtohintojen alueilla. Taloudellista hyötyä aurinkopaneeleiden asentamisesta ei voi kuitenkaan luvata.
Jokainen on varmasti huomannut aurinkopaneeleiden määrän kasvaneen talojen katoilla. Myös verkkoyhtiöiden tunnusluvut kertovat pientuotannon trendikkyydestä: aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti on kasvanut 65% ja verkkoyhtiöiden kanssa solmitut tuotannon sopimukset ovat kasvaneet 60% vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Gradussani selvitän millaisia alueellisia tekijöitä trendin taustalla on ja voiko suosiota selittää taloudellinen hyöty. Tutkimus toteutettiin tilastollisella analyysilla siirtoyhtiöalueille aggregoidusta aineistosta.
Pientuotanto yleisintä maaseutumaisilla alueilla
Maaseudulle tyypilliset tekijät, kuten omakotitalojen osuus rakennuskannasta ja korkea sähkön siirtohinta, lisäävät aurinkosähkön pientuottajien osuutta alueella. Myös alueen korkeampi keski-ikä vaikuttaa positiivisesti pientuottajien määrään. Nämä tulokset osoittavat samankaltaisuutta Suomessa saatuihin tutkimustuloksiin (1). Lisäksi koulutus ja tulotaso liittyvät maltillisesti sopimusten määrään alueella, mutta vaikutus ei ole tilastollisesti merkitsevä.
On ymmärrettävää, että maaseutumaiset alueet ovat olleet aurinkosähkön pientuottajille suotuisampia ympäristöjä kaupunkialueisiin verrattuna; vasta vuoden alussa astui voimaan lakimuutos (2), jonka mukaan asunto-osakeyhtiöissä asuvat kotitaloudet voivat asentaa aurinkopaneeleja omaa sähköntuotantoaan varten. Täten omakotitaloasuminen on ollut käytännössä ehto pientuotannon aloittamiselle. Lisäksi omakotitalossa asuminen kuluttaa enemmän energiaa, jolloin oma energiantuotanto voi olla houkutteleva vaihtoehto verkosta ostettavan sähkön tilalle – erityisesti, jos sähkön siirtohinnat ovat korkeat.
Aurinkopaneelisysteemien koot ovat kuitenkin suurempia kaupunkialueilla, vaikka pientuottajien määrä keskittyy maaseutumaisille alueille. Tämä tulee ilmi vertailtaessa aurinkosähkön pientuotannon kapasiteettia, joka on keskittynyt suurten kaupunkien siirtoyhtiöalueille. Tulosta voi selittää esimerkiksi kauppakeskusten ja automarkettien aurinkopaneelit, jotka nostavat koko alueen aurinkosähkökapasiteettia. Toisaalta myös uusiutuvaa energiaa suosiva kulttuuri ja informaation saatavuus voi vaikuttaa siihen, että systeemikoot ovat suurempia myös kotitalouksilla.
Aurinkopaneelit ovat vielä harvoin taloudellisesti kannattava investointi
Toistaiseksi aurinkosähkön pientuotannon kasvava suosio ei ole selitettävissä tuotannosta saatavilla merkittävillä rahallisilla hyödyillä. Suomessa ainoastaan Turun säteilytaso riittää tekemään aurinkopaneeli-investoinnista kannattavan. Säteilytason lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi aurinkopaneelien hinta, verkosta ostettavan, vaihtoehtoisen energian hinta ja kyky käyttää mahdollisimman suuri osa tuotetusta energiasta itse.
Tuloksissa korostuvat Suomen haasteet aurinkoenergian tuotannossa: aurinko paistaa vähiten silloin, kun energian kysyntä on suurinta. Esimerkiksi kotitalouksien lämmitys talvella vie paljon energiaa, mutta aurinkoenergian tuotanto on suuressa osassa maata talvisin hyvin vähäistä. Kulutuksen ja tuotannon eriaikaisuutta voi kuitenkin minimoida esimerkiksi hyödyntämällä lämminvesivaraajaa (3) ja optimoimalla omaa sähkön kulutustaan aurinkoisiin hetkiin. On myös tärkeää, että aurinkopaneeleiden koko on sopiva kotitalouden sähkönkulutustarpeisiin, ettei yli- tai alimitoituksella luoda turhia kustannuksia.
Lisäksi aurinkopaneeleiden kannattavuutta voisi parantaa kompensoimalla aurinkosähköntuotannosta syntyviä ympäristöhyötyjä tuottajalle. Tutkielman mukaan sähkölämmitteisen omakotitalon 5,5kWp kokoisella aurinkopaneelisysteemillä voidaan välttää 9,2 hiilidioksiditonnia. Rahalliseen arvoon muutettuna tämä vastaa 350-1170€, riippuen arvioiduista hiilen yhteiskunnallisista kustannuksista.
Lähivuosina suosio jatkuu
On todennäköistä, että aurinkosähkön pientuotannon suosio jatkuu myös tulevina vuosina. Energia-asennetutkimuksen (4) mukaan suomalaiset haluaisivat kehittää energiantuotantoa uusiutuvan, lähellä tuotetun ja edullisen hinnan viitoittamaan suuntaan. Erityisesti aurinkoenergian osuutta haluttaisiin lisätä.
Kiinnostuksen lisäksi muutokset säätelyssä tekevät pientuotannosta mahdollista ja kannattavampaa yhä useammalle. Edellä mainittu lakimuutos (2) tuo lisää potentiaalisia pientuottajia markkinoille. Lisäksi muutos sähkön kulutuksen ja tuotannon mittauksessa mahdollistaa aurinkosähkön kokonaisvaltaisemman käytön. Tämä on tärkeää, sillä mitä enemmän kotitalous voi korvata verkkosähköä omalla sähköntuotannollaan, sitä kannattavampi aurinkopaneeli-investointi on.
Markkinoiden nopea muutos jättää aiheelle paljon tutkittavaa myös tulevaisuudessa. Nyt tuloksissa korostuvat vielä maaseutumaiset ja kalliin sähkönsiirtohinnan alueet, mutta tämä voi muuttua lähivuosina nopeastikin. Lisäksi analyysin toistaminen alueellisesti tarkemmalla aineistolla, esimerkiksi postinumerotasolla, olisi tärkeää vahvempien tulosten saavuttamiseksi.
Mailis Niiranen
Kirjoittaja oli kesäharjoittelijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa kesällä 2020. Harjoittelu keskittyi sähkön siirtohinta-aineistoon ja innoitti tutkimaan tarkemmin aurinkoenergian pientuotantoa Pro gradu -tutkielmassa. Kirjoittaja on aloittanut gradun tekemisen harjoittelunsa aikana ja jatkanut sitä sittemmin työhuoneoikeutettuna. VATT:n erikoistutkija Anna Sahari on toiminut gradun toisena ohjaajana.
Lähteet:
(1) Ruokamo, E., Laukkanen, M., Karhinen, S., Kopsakangas-Savolainen, M., Svento, R., 2020. Determinants of solar power system adoption decisions. (julkaisematon)
(2) Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 1133/2020.
(3) Huuki, H., Karhinen S., Böök, H. Ding C., Ruokamo, E., 2020. Solar Powe Profitability with Demand Response and Carbon-Corrected Electricity Prices.
(4) Energiateollisuus ry, 2020. Suomalaisten energia-asenteet 2020.
Lue Pro gradu -tutkielma kokonaisuudessaan täältä.
Blogi
Blogit
Energia, ilmasto ja ympäristö
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energia
energiajärjestelmä
energiamarkkinat
energiamurros
energiankulutus
sähkömarkkinat
uusiutuva energia
