Selvitys: Opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä on hyötyä korkeakouluopiskelijoille, mutta työssäkäynnin muodoissa kehittämistarpeita

15.4.2024 Tiedote

Opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti on hyvin yleistä. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin opintojen organisoinnissa. Lomakuukausien aikaisella työssäkäynnillä on positiivinen yhteys valmistumiseen ja ansioihin. Lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys ei ole niin selvä. Vuoden 2022 opintotuen tulorajojen noston havaitaan lisänneen työntekoa, mutta uudistuksen ei havaita muuttaneen välittömästi opintojen etenemistä.

Opiskelijoita Kaisa-kirjastossa

Selvityksessä on tarkastelu opiskelijoiden opintojen aikaisen työssäkäynnin vaikutuksia haastatteluaineistojen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia rekisteriaineistoja.

Haastatteluaineistojen perusteella opintojen aikainen työssäkäynti näyttäytyy hiukan erilaisena ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin opintojen organisoinnissa niin valtakunnallisella, koulutuksen järjestäjän kuin yksittäisten opettajien tasolla. Yliopistoissa työssäkäyntiä tukevat rakenteet ovat vähemmän systemaattisia ja selvemmin opetushenkilöstön vastuulla. Opintojen organisointi työssäkäyvien opiskelijoiden osalta tuottaa molemmilla sektoreilla kuormitusta opettajille.

Ammattikorkeakouluissa työkokemuksen arvioidaan tukevan työelämään integroitumista sekä itse opintoja, mikä näkyy siinä, että työkokemusta muunnetaan eli opinnollistetaan opintopisteiksi eri tavoin. Myös yliopistoissa tunnistetaan, että työssäkäynnistä syntyy hyötyjä opiskelijalle, joskin hyödyt eivät liity opintojen etenemiseen samalla tavalla kuin ammattikorkeakouluissa. Työssäkäynnin kytkeytymättömyys alan teoriapohjaan koetaan ongelmalliseksi yliopistoissa. Kansainvälisten opiskelijoiden tueksi kaivataan toimivia tukimuotoja, jotta he onnistuisivat löytämään harjoittelupaikan ja töitä omalta alaltaan. Molempien sektoreiden edustajat näkivät, että opintojen ja työssäkäynnin yhteensovittaminen voi viivästyttää opintoja sekä vaikuttaa jaksamiseen ja elämänhallintaan. Tämä ongelma korostuu etenkin opintojen edetessä.

Rekisteriaineistojen perusteella kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikaisella työssäkäynnillä on keskimäärin positiivinen yhteys myöhempään palkkakehitykseen. Positiivinen yhteys on suurempi, jos opintojen aikainen työssäkäynti on työskentelyä lomakauden ajalta. Lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin yhteys on selvästi pienempi. Kun tarkastellaan 30–35-vuotiaita, yhden lukuvuoden aikaisen työkuukauden yhteys vuosiansioihin on alle prosentin, kun lomakauden aikainen yhteys on tähän verrattuna kolminkertainen.

Lomakauden aikainen työssäkäynti on yhteydessä korkeampaan valmistumistodennäköisyyteen yli ajan, kun taas lukukauden aikainen työssäkäynti on yhteydessä pienempään valmistumistodennäköisyyteen. Vastaavanlainen ero työskentelyajan suhteen nähdään tarkasteltaessa opiskelijoiden sijoittumista tuottavuudeltaan erilaisiin yrityksiin.

Opintotuen tulorajojen nosto 2022 vaikutti siten, että opiskelijat lisäsivät hiukan työtekoaan. Vuositulorajan nosto 12 498 eurosta 15 630 euroon kasvatti yhdeksän kuukautta opintotukea nostaneiden opiskelijoiden vuosittaisia palkkatuloja keskimäärin noin 700 eurolla.

Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin asumistuen reformissa ei selvityksen mukaan juuri lisännyt työskentelyä, vaikka kannustimet työssäkäynnille kasvoivat reformin myötä. Opiskelijat, joiden tuet kasvoivat reformin myötä, ansaitsivat vuodessa keskimäärin 5 prosenttia vähemmän (noin 450 euroa) suhteessa verrokkiryhmään, jonka tuet laskivat.

Selvityksen suositusten mukaan työssäkäynnin vaikutuksia korkeakoulujen opintojen organisointiin ja pedagogisiin käytänteisiin pitäisi arvioida laajemmin sekä kehittää työssäkäynnin ja työelämäkokemuksen kytkentöjä teoriaopintoihin varsinkin yliopistoissa. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat tarvitsevat lisää tukea, jotta he pääsevät työskentelemään oman alan töihin entistä sujuvammin ja löytävät tarvittavan harjoittelupaikan. Olisi myös syytä pohtia, tulisiko kaikkien opiskelijoiden osalta lomakuukausien aikaista laadukasta työssäkäyntiä edistää uusin toimin, kuten laajentamalla korkeakouluharjoittelupaikkojen määrää etuseteleillä.

Lisätietoja: tutkimusohjaaja Hannu Karhunen, LABORE, p. 040 940 2779, etunimi.sukunimi(at)labore.fi ja opetusneuvos Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 5330088, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Loppuraportti

Juha Tuomala

Juha Tuomala Tiedote Uutiset ja tiedotteet korkeakoulutus osa-aikatyö työllisyys työmarkkinat