Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Selvitys, esitys, hylkäys

14.2.2017 Blogi Seppo Kari

VM:n yritysverotusraportti nojaa ajantasaiseen analyysiin, josta ekonomisti löytää paljon kannatettavaa ja jotain kritisoitavaakin.

Mutta miksi asettaa työryhmä kehittämään järjestelmää, jota ei olla valmiita muuttamaan?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon alkusyksystä asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä antoi juuri raporttinsa, jossa se arvioi yritys- ja henkilöverotuksen kehittämistarpeita. Juristiryhmän raportti viittaa monissa kohdin VATT:n ja Etlan samaan aihepiiriin liittyvään selvitykseen, joka julkaistiin tammikuussa.   

Työryhmä katsoo Suomen nykyisen yhteisöverotuksen olevan tasoltaan kilpailukykyinen ja kannustinvaikutuksiltaan muutenkin hyvin toimiva. Se ei siis näe tarvetta järjestelmän tuntuvammalle uudistamiselle. Työryhmä torjuu samalla julkisuudessa viime vuosina näkyvästi esillä olleet etujärjestöjen esitykset Viron jaetun voiton yhteisöveron ja erilaisten varausmallien tuomisesta Suomeen. Ryhmä ottaa kielteisen kannan myös T&K-verovähennykseen sekä oman pääoman vähennykseen (ns. ACE-malli), jotka ovat olleet yritysverodebatin keskiössä ulkomailla.  

Raportin varsinaiset muutosesitykset koskevatkin henkilöverotusta. Ryhmä ehdottaa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ns. tuottoasterajan alentamista 8 %:sta 4 %:iin. Lisäksi rajan alle jäävän huojennetun osingon veroa ehdotetaan korotettavaksi siten, että tulon yhteenlaskettu veroaste (yhteisövero + henkilötason osinkovero) vastaisi osapuilleen muiden pääomatulojen veroastetta. Ryhmä ehdottaa lisäksi kevennyksiä ansiotulon rajaveroasteisiin.

Juristiryhmän esitykset voivat ensi alkuun vaikuttaa konservatiivisilta. Esimerkiksi kaikki aloitteet yhteisöveron rakenteen kehittämiseksi torjutaan. Työryhmän argumentointi nojaa kuitenkin ajantasaiseen analyysiin erilaisten kehittämisvaihtoehtojen eduista ja haitoista. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä yritysverotus aiheuttaa monia erilaisia vääristymiä, eikä mikään nopeasti käyttöönotettavissa oleva veromalli ratkaise niitä kattavasti.

Esimerkiksi ekonomistien hellimä oman pääoman vähennys vahvistaa investointikannustetta ja parantaa neutraalisuutta. Kun otetaan huomioon uudistuksen rahoittaminen (esimerkiksi yhteisöverokantaa korottamalla), uudistuksen nettohyöty voi kutistua huomattavasti. Pyrkiminen laajaan veropohjaan (ei uusia varauksia eikä vähennyksiä) ja matalaan verokantaan voikin olla järkevä kompromissi. Myös Norjassa asiantuntijatyöryhmä päätyi puoltamaan laajaan veropohjaan perustuvaa perinteistä yhteisöveroa.

Toteutuessaan raportin osinkoveroesitykset tarkoittaisivat sitä, että verotuksen ohjausvaikutukset osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittavien yrittäjien voitonjako- ja investointipäätöksiin heikkenisivät. Tämä pienentäisi verotuksen aiheuttamia häiriöitä kansantalouden resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen ja tukisi siten tuottavuuskasvua. Lisäksi mahdollisuudet verotuloja rapauttavaan verosuunnitteluun kaventuisivat. Raportissa ehdotetaan myös sen selvittämistä, voitaisiinko käyttämätön osinkohuojennus jatkossa sallia siirrettäväksi myöhemmin hyödynnettäväksi.

Ehdotus asian selvittämisestä on kannatettava. Nykyisin huojennus on vuosikohtainen, mikä ohjaa yritysten voitonjakopäätöksiä ja voi pahimmillaan vaikuttaa myös investointeihin. Ruotsissa ja Norjassa siirrettävyys on ollut jo pitkään kiinteä osa vastaavaa järjestelmää. Ei ole kuitenkaan aivan selvää, miten järjestely istuisi meidän hieman erilaiseen järjestelmäämme.  

Taloustieteilijät korostavat usein, että hyvin suunnitellussa yritysverotuksessa voittoja ja tappioita kohdellaan samalla tavoin. Kun ehto toteutuu, verotus ei jarruta riskinottoa, ja voidaan lopettaa puheet erityisten riskinottokannustimien tarpeellisuudesta. Täysi symmetria edellyttäisi tappioihin sisältyvän laskennallisen veron hyvittämistä yritykselle samaan tapaan kuin arvonlisäverotuksessa. Vähintäänkin tappionvähentämismahdollisuuksien tulisi olla mahdollisimman laajoja.

VM:n juristiryhmä ei osoita raportissaan näille ajatuksille juurikaan ymmärrystä. Se perustelee kielteistä kantaansa mm. verotulojen ennustettavuuden heikkenemisellä, kunnille verotulojen vaihtelusta aiheutuvilla ongelmilla sekä verohallinnolle aiheutuvilla hallinnollisilla kustannuksilla. Perustelut viittaavat siihen, että asian taloudelliseen puoleen ei ole haluttu perehtyä. Argumentit symmetrian lisäämisen puolesta ja sitä vastaan tulisikin katsoa tulevaisuudessa uudelleen vastaavalla ambitiotasolla, millä työryhmä on perehtynyt moniin muihin kysymyksiin.

Hallituspuolueet sanoutuivat irti työryhmän keskeisimmistä muutosehdotuksista. Tämä herättää kysymyksen, miksi asetetaan työryhmä miettimään järjestelmän kehittämistä, jos poliittista uskallusta seistä selvityksen takana ei ole?

Seppo Kari
Blogi Tiedote Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous investointikannustimet kansainvälinen yritysverotus osinkoverotus tutkimus&kehitys verokanta verokilpailu veropolitiikka verouudistukset yhteisövero yritysten kilpailukyky yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot