Pohjoismaista pois muuttavat muuta väestöä paremmin koulutettuja ja korkeatuloisempia
Tuoreen tutkimuksen mukaan maasta pois muuttavat tanskalaiset ovat paitsi muuta väestöä paremmin koulutettuja, he myös ansaitsevat enemmän verrattuna koulutustasoltaan, iältään ja perhetilanteeltaan samanlaisiin tanskalaisiin.
Kuva: Nelson L (cropped)
Koulutus selittää alle puolet muuttajien ja muun väestön välisistä tuloeroista.
Tutkimuksen on tehnyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkija Ilpo Kauppinen yhteistyössä Harvardin yliopiston professorin George Borjaksen ja Münchenin yliopiston professorin Panu Poutvaaran kanssa.
Ekonomistit käyttävät tutkimuksessaan tanskalaisia viranomaistilastoja ja vertaavat miten maasta vuosien 1996–2005 aikana pysyväisluonteisesti pois muuttaneiden tanskalaisten muuttoa edeltävät bruttotulot eroavat muun väestön tulojakaumasta. Tuloja ei verrata sellaisenaan, vaan vertailussa käytettävässä tulosuureessa on otettu huomioon iän, sukupuolen sekä tarkasteluvuoden vaikutus yksilön tuloihin.
”Näin saadaan mittari, joka kuvaa paremmin yksilön ansaintakykyä kuin tulot sellaisenaan”, Kauppinen selventää.
Kysymys siitä, kuinka muuttajat eroavat ansaintakyvyltään alkuperämaan muusta väestöstä, on tutkijoiden mukaan tärkeää sekä lähtö- että kohdemaille. Maiden väliset erot tulotasossa ja ansaintamahdollisuuksissa ovat keskeinen kansainvälisten muuttoliikkeiden suuntaa määrittävä tekijä. Siksi onkin syytä olettaa, että korkean verotuksen ja tasaisen tulonjaon Pohjoismaista muuttaisi pois nimenomaan työssään menestyvää ja verrattain hyvin ansaitsevaa työvoimaa, jonka kyvyistä maksetaan monessa muussa maassa paremmin.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat otaksuman oikeaksi. Tällä hetkellä noin 5 % tanskalaisista asuu ulkomailla. Muuttajien valikoituminen tulojakauman yläpäästä saattaa kuitenkin muodostua haasteeksi hyvinvointivaltion rahoittamiselle, mikäli muuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa.
”Tutkimustulokset osoittavat selvän positiivisen valikoitumisen maasta muuttajien osalta. Lähtijät siis eivät edusta keskivertotanskalaisia. Se, miten tulos on yleistettävissä Suomeen, selviää vain tutkimalla vastaavaa kotimaista aineistoa. Olisin silti yllättynyt, jos Suomen tilastot eivät vahvistaisi samaa ilmiötä”, Kauppinen arvioi.
Tutkimus on osa Ilpo Kauppisen viime vuonna Münchenin yliopistolla tarkastettua kansantaloustieteen alaan kuuluvaa väitöskirjaa.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Ilpo Kauppinen, puh. 0295 519 503, ilpo.kauppinen (at) vatt.fi
Julkaisu:
Self-Selection of Emigrants: Theory and Evidence on Stochastic Dominance in Observable and Unobservable Characteristics
VATT Working Papers 67, 2016.
Tiedote
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
muuttoliike
tulonjako
