Pikkukuntien äänestäjien taktikointi onnistui
VATT:n tutkimuksen mukaan pienten liitoskuntien äänestäjät keskittivät ääniään muutamille oman kunnan ehdokkaille. Keskittämisellä haluttiin vaikuttaa paikalliseen edustukseen kunnanvaltuustossa ja siten lähipalveluiden saatavuuteen myös kuntaliitosten jälkeen. Taktikointi onnistui ja toi pienille liitoskunnille lisäedustajia valtuustoon.
Suomessa tehtiin vuosien 2004 ja 2008 kuntavaalien välissä 47 kuntaliitosta, joissa oli mukana 130 kuntaa. Kuntaliitoksilla voi olla paikallisdemokratian kannalta haitallisia seurauksia, koska paikallisten valtuutettujen puuttuminen uusista valtuustoista voi johtaa siihen, että pienten liitoskuntien asukkaiden tarpeita ei huomioida kunnallisessa päätöksenteossa.
VATT:n erikoistutkijoiden Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen tutkimus perustui laskelmaan siitä, millainen liitoskuntien valtuustojen kunnittainen paikkajakauma olisi ollut vuoden 2004 ehdokkailla ja äänillä, mutta vuoden 2008 vaalien uudella kuntajaolla. Vaalilaskelman mukaan pienet liitoskunnat saisivat huomattavasti vähemmän paikkoja uusissa valtuustoissa kuin suuret liitoskunnat ja 20 liitoskuntaa jäisi kokonaan ilman edustusta. Tutkimuksen keskeinen kysymys oli, reagoivatko äänestäjät siihen, miten kattavan paikallisen edustuksen oma kunta olisi saanut uuteen liitoksen jälkeiseen valtuustoon vaalilaskelman perusteella.
Tulosten mukaan pienten kuntien äänestäjät keskittivät ääniä muutamille oman kunnan ehdokkaille, koska ääniä keskittämällä paikallisia ehdokkaita on mahdollista saada puoluelistojen sisällä suuremman liitoskumppanin ehdokkaiden edelle. Äänten keskittäminen oli sitä voimakkaampaa, mitä vähäisemmäksi paikallinen edustus uhkasi vaalilaskelman mukaan jäädä ja mitä kauempana uuden liitoskunnan keskuksesta vanhan kunnan asukkaat asuivat. Tulokset viittaavat siihen, että lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen on keskeinen äänestyspäätöstä ohjaava tekijä.
Äänten keskittäminen myös johti merkittävästi suurempaan pienten kuntien poliittiseen edustukseen. Esimerkiksi ne 20 kuntaa, jotka uhkasivat jäädä ilman edustusta, saivat uuteen valtuustoon keskimäärin 3 valtuutettua ja vain yksi kunnista jäi kokonaan ilman edustajaa. Äänestäjät näyttäisivät ymmärtävän poliittisen kilpailutilanteen muutokset ja osaavan reagoida muutoksiin strategisesti siten, että paikallinen edustus varmistuu. Tulokset vähentävät huolta siitä, että joidenkin alueiden tarpeita ei lainkaan huomioitaisi liitoksen jälkeisessä poliittisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin äänestyspaikkatason aineistoa kuntavaaliehdokkaiden äänimääristä ja tietoja heidän asuinpaikastaan. Tietojen avulla äänestämistä ja ehdokasasettelua voitiin seurata ennen liitoksia voimassa olleen kuntajaon tasolla myös liitosten jälkeen. Aineisto mahdollisti tutkimusasetelman, jossa erikokoisten liitoskuntien äänestyskäyttäytymistä vertailtiin ennen ja jälkeen kuntaliitoksia. Tutkimuksessa osoitettiin myös, etteivät muutokset äänestämisessä johdu esimerkiksi liitosten aiheuttamista muutoksista ehdokasasettelussa. Tutkimus on julkaistu European Journal of Political Economy -lehdessä.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tuukka Saarimaa, puh. 0295 519 444
Erikoistutkija Janne Tukiainen, puh. 0295 519 451
Linkki tutkimukseen:
Local representation and strategic voting: Evidence from electoral boundary reforms, European Journal of Political Economy, Volume 41, January 2016, Pages 31-45.
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
kunnat
kuntaliitokset
paikallisdemokratia
poliittinen edustus
politiikan taloustiede
äänestäminen
