Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Perustulokokeilun alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia

8.2.2019 Tiedote

Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä.

Perustulokokeilun alustavat tulokset.

Perustulokokeilun arvioinnissa selvitetään perustulon vaikutuksia kokeilussa mukana olleiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Ensimmäisenä julkaistaan rekisteri- ja kyselytutkimuksen tuloksia.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutusten tutkimus perustuu ensimmäisen kokeiluvuoden rekisteritietoihin. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.

– Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.

Palkka- ja yrittäjätuloa saaneiden osuus oli perustuloa saaneilla noin prosenttiyksikön verran suurempi kuin vertailuryhmässä (43,70 % ja 42,85 %). Sen sijaan palkka- ja yrittäjätulojen määrä oli perustuloa saaneilla keskimäärin 21 euroa pienempi (4 230 € ja 4 251 €).

Perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi

Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia tutkittiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.

Kyselytutkimuksen mukaan perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 % ja vertailuryhmästä 46 %. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 % ja vertailuryhmästä 25 %.

– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Perustulon saajat luottivat vahvemmin myös omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lisäksi he kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä.

– Rekisteri- ja kyselytutkimuksen tulokset eivät ole keskenään ristiriidassa. Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö sanoo.

Kyselyn vastausaste oli 23 % (perustulon saajilla 31 % ja verrokkiryhmällä 20 %).

Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi

Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Seuraavat tulokset valmistuvat huhtikuussa 2019. Arviointiin kuuluu myös haastattelututkimus, joka toteutetaan keväällä 2019.

Arviointitutkimuksesta vastaa Kela, joka toteuttaa sen yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Suomen Mielenterveysseuran ja ajatushautomo Tänkin kanssa.

– Kokeilun todelliset vaikutukset selviävät luotettavasti vasta sitten, kun kaikki kootut aineistot on analysoitu ottaen huomioon kokeilua rajoittaneet reunaehdot. Sen jälkeen voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi Suomessa olla, sanoo tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas.

Poikkeuksellinen kokeilu

Perustulokokeilu oli poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, sillä se perustui valtakunnalliseen, satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin aiemmissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on ollut mahdollista.

Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018.

– Kokemukset kokeilun suunnittelusta ja täytäntöönpanosta antavat hyvän pohjan uusien kunnianhimoisten yhteiskuntakokeilujen – esimerkiksi käänteisen tuloveron kokeilun – valmisteluun, Olli Kangas sanoo.

Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Jouko Verho Kari Hämäläinen
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet hyvinvointi kannustimet käyttäytymisvaikutukset perustulo satunnaistettu kenttäkoe sosiaalietuudet sosiaaliturva työn taloustiede vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät yhteiskunnalliset kokeilut
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla