Perustulokokeilun alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia
Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä.
Perustulokokeilun arvioinnissa selvitetään perustulon vaikutuksia kokeilussa mukana olleiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Ensimmäisenä julkaistaan rekisteri- ja kyselytutkimuksen tuloksia.
Perustulokokeilun työllisyysvaikutusten tutkimus perustuu ensimmäisen kokeiluvuoden rekisteritietoihin. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.
– Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.
Palkka- ja yrittäjätuloa saaneiden osuus oli perustuloa saaneilla noin prosenttiyksikön verran suurempi kuin vertailuryhmässä (43,70 % ja 42,85 %). Sen sijaan palkka- ja yrittäjätulojen määrä oli perustuloa saaneilla keskimäärin 21 euroa pienempi (4 230 € ja 4 251 €).
Perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi
Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia tutkittiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.
Kyselytutkimuksen mukaan perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 % ja vertailuryhmästä 46 %. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 % ja vertailuryhmästä 25 %.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.
Perustulon saajat luottivat vahvemmin myös omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lisäksi he kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä.
– Rekisteri- ja kyselytutkimuksen tulokset eivät ole keskenään ristiriidassa. Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö sanoo.
Kyselyn vastausaste oli 23 % (perustulon saajilla 31 % ja verrokkiryhmällä 20 %).
Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.
Tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Seuraavat tulokset valmistuvat huhtikuussa 2019. Arviointiin kuuluu myös haastattelututkimus, joka toteutetaan keväällä 2019.
Arviointitutkimuksesta vastaa Kela, joka toteuttaa sen yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Suomen Mielenterveysseuran ja ajatushautomo Tänkin kanssa.
– Kokeilun todelliset vaikutukset selviävät luotettavasti vasta sitten, kun kaikki kootut aineistot on analysoitu ottaen huomioon kokeilua rajoittaneet reunaehdot. Sen jälkeen voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi Suomessa olla, sanoo tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas.
Poikkeuksellinen kokeilu
Perustulokokeilu oli poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, sillä se perustui valtakunnalliseen, satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin aiemmissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on ollut mahdollista.
Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018.
– Kokemukset kokeilun suunnittelusta ja täytäntöönpanosta antavat hyvän pohjan uusien kunnianhimoisten yhteiskuntakokeilujen – esimerkiksi käänteisen tuloveron kokeilun – valmisteluun, Olli Kangas sanoo.
Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.
Jouko Verho
Kari Hämäläinen
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
hyvinvointi
kannustimet
käyttäytymisvaikutukset
perustulo
satunnaistettu kenttäkoe
sosiaalietuudet
sosiaaliturva
työn taloustiede
vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät
yhteiskunnalliset kokeilut
