Perustuloa kokeilemaan

30.3.2016 Blogi Jouko Verho ja Kari Hämäläinen

Tämä hallituksen kärkihanke on herättänyt eri tahojen kiinnostuksen heti kokeilun esiselvityksen alkumetreiltä. Kansainväliset mitat saavuttanut huomio kertoo siitä, että laajan perustulokokeilun järjestäminen on aidosti rohkeaa ja innovatiivista politiikkaa.

Myös VATT on laittanut oman lusikkansa tähän soppaan ja ollut mukana STM:n tilaamassa, Kelan tutkimuksen vetämässä perustulokokeilun selvityshankkeessa.

Tuleeko perustulokokeilu vastaamaan sille asetettuja odotuksia? Esiselvitysvaiheen jälkeenkin moni asia on vielä avoinna. Juuri julkaistussa raportissa työryhmämme on lähinnä pyrkinyt antamaan suuntaviivoja sellaiselle kokeilulle, joka pystyisi aidosti vastaamaan kysymyksiin perustulon työllisyysvaikutuksista. Tälle pohdinnalle on akuutti tarve. Aikaisemmat Suomessa toteutetut laajat hallinnolliset kokeilut on lähes aina toteutettu tavalla, joka ei ole mahdollistanut niiden luotettavaa tieteellistä arviointia. Kokeiluasetelmat eivät ole muodostuneet kokeilun kohteena olevalle koeryhmälle sellaista verrokkiryhmää, joka eroaisi koeryhmästä ainoastaan kokeilulle altistumisen suhteen.

Miksi uskottavan verrokkiryhmän rakentaminen kokeiluissa on niin kovin vaikeaa? Valtaosa suomalaisista kokeiluista on perustunut vapaaehtoisuuteen ja hallinnollisten toimijoiden valintoihin. Perinteisen mallin mukaan perustulon tapauksessa kansalaiset ilmoittautuisivat kokeiluun ja heidän joukostaan perustulon maksajat valitsisivat omasta mielestään sopivimmat perustulon saajat. Tällaisen tuplavalikoitumisen seurauksena on mahdotonta löytää perustuloa saaneita vastaavaa ryhmää niistä suomalaisista, jotka eivät kokeiluun halunneet tai joita kokeiluun ei valittu. Ei ole siis mahdollista sulkea pois muita kuin perustuloon liittyviä selityksiä koe- ja verrokkiryhmien työllisyysasteiden eroille. Valikoituneissa ryhmissä työllisyyserot voivat aivan yhtä hyvin johtua vaikkapa asenteiden, tulevaisuuden odotusten tai terveydentilan välisistä eroista.

Vapaaehtoisuuden vaihtoehtona on luonnollisestikin pakollisuus. Perinteen mukainen tapa toteuttaa pakkoon perustuva kokeilu on tehdä se alueellisena. Paltamon täystyöllisyyskokeilu tehtiin kuntatasolla ja Kainuun hallintokokeilu maakuntatasolla. Tämä olisi ihan hyvä tutkimusasetelma, jos Suomessa sattuisi olemaan lukuisia Paltamoja tai Kainuita, joihin kokeilualueita voitaisiin verrata. Näinhän ei kuitenkaan ole, joten koskaan ei voi olla varma, johtuvatko havaitut erot kokeilusta vai joistakin muista alue-eroista. Lisäksi yksittäinen alue olisi perustulokokeilussa tavattoman herkkä ulkopuolisille häiriöille, kuten alueellisesti merkittävän työnantajan lopettamispäätökselle. Viimeiseksi voidaan kysyä, miten hyvin pienen ja syrjäisen kunnan alueelta saatavat kokeilun tulokset voitaisiin edes yleistää muuhun maahan. Kokeilualueenhan on kuitenkin oltava melko pieni, koska 20 miljoonan kokeilubudjetilla ei perustuloa tarjota kovinkaan monelle kahden vuoden ajaksi.

Jotta perustulomallin toimivuudesta saataisiin kokeilussa luotettavaa tutkimustietoa, pitäisi kokeilu siis toteuttaa alueiden sisällä eikä se saisi perustua vapaaehtoisuuteen. Keskeisin suosituksemme on, että perustulokokeilu tehtäisiin satunnaistamiseen perustuvalla tutkimusasetelmalla. Olennaista satunnaistamisessa on se, että se estää ihmisten valikoitumisen kokeilun piiriin. Samalla tutkimusmenetelmä jakaa kaikki mahdolliset työllistymiseen vaikuttavat tekijät satunnaisesti koe- ja verrokkiryhmien välillä. Riittävän suurilla ryhmillä voimme olla varmoja, että ryhmien välinen ero työllistymisasteissa johtuu vain ja ainoastaan perustulosta. Tällöin voimme siis tehdä kausaalipäätelmiä perustulon työllisyysvaikutuksesta.

Kokeilun kohdejoukon satunnaistaminen voidaan tehdä monella tapaa. Yksinkertaisin ja selkein tapa tehdä satunnaistaminen on arpoa suoraan perustulon kohdejoukkoon kuuluvia ihmisiä kokeilun piiriin koko maan alueelta. Vaihtoehtoisesti arpominen voidaan perustaa vaikkapa syntymäpäivään tai johonkin vastaavaan kriteeriin. Tärkeää kriteerin valinnassa on kuitenkin se, ettei kukaan voi vaikuttaa siihen kokeilusta kuullessaan.

Perustulolla on Suomessa vahvat kannattajansa sekä vastustajansa. Molempien ryhmien kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että perustulokokeilu mahdollistaa luotettavan tieteellisen arvioinnin. Tällöin kokeilusta saataisiin yksiselitteinen vastaus siihen, toimiiko perustulomalli vai ei. Perustulokokeilussa puututaan ihmisten perusturvaan ja olisi varsin epäeettistä tehdä kokeilu tavalla, josta ei saataisi luotettavaa ja yksiselitteistä tietoa.

Lue lisää:

Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui
Valtioneuvoston tiedote 30.3.2016

Kari Hämäläinen: Miten perustuloa tulisi Suomessa kokeilla? (SlideShare 30.3.2016)

Jouko Verho Kari Hämäläinen

Blogi Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Työmarkkinat ja koulutus käyttäytymisvaikutukset perustulo politiikkatoimenpiteet politiikkatoimien vaikutusten arviointi sosiaaliturva työllisyys työn tarjonta yhteiskunnalliset kokeilut