Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

O 5/2019 vp Tulevaisuusvaliokunnan selvityshankkeet 2019 - 2023

6.5.2020

Asiantuntijalausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/152/07.01/2020

Alla on lyhyet lausunnot eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan esittämiin kysymyksiin.

Ovatko tähän mennessä päätetyt koronapandemiasta johtuvat tuet yrityksille ja yrittäjille riittävät?

Pandemia johtaa taloudellisen aktiviteetin nopeaan ja yllättävään supistumiseen. Tuotanto supistuu, koska osa työntekijöistä ei pääse töihin ja koska tuotantoketjujen toiminta häiriintyy. Pandemian rajuus ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet tulivat kaikille yllätyksenä, joten yritykset eivät voineet ennakolta varautua tilanteeseen. Oleellista on tarjota elinkelpoisille yrityksille likviditeettiä, jotta voidaan estää turhat konkurssit. Konkurssiaalto hidastaisi talouden elpymistä kriisin helpottaessa.

Yritysten likviditeettiä on pyritty parantamaan monin keinoin: verojen ja eläkemaksujen lykkäyksillä/alennuksilla, suorilla tuilla ja rahoituksen saatavuuden edistämisellä. Hallituksen toimien lisäksi euromaiden keskuspankkien toimet tukevat markkinoiden likviditeettiä ja ra-hoituksen saatavuutta. Oleellista on, että elinkelpoiset yritykset, joiden tulot tippuvat yllättäen ja väliaikaisesti, saavat rahoitusta kohtuullisin ehdoin. Isojen suomalaisten yritysten taseet ovat pääsääntöisesti vahvat ja ne saanevat suhteellisen helposti edullista rahoitusta markkinoilta. Pienemmät yritykset voivat tarvita suoraa rahallista tukea sekä lainojen takauksia. Mikäli kriisi pitkittyy, likviditeettiongelmat muuttuvat velkaantumisongelmiksi, jolloin suorien tukien tarve korostuu.

On vaikea arvioida, ovatko jo päätetyt tukitoimet riittäviä vai eivät, koska kriisin syvyydestä ja pituudesta ei ole tietoa. Tällä hetkellä yritysten likviditeetti näyttäisi turvatulta, mutta tilanne voi muuttua, jos kriisi pitkittyy. Siksi on tärkeää, että kriisin taloudellisista vaikutuksista kerätään ajantasaista tietoa, jotta olosuhteiden muutoksiin voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. VATT osallistuu tällaisen tiedon tuottamiseen.

Taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economics on perustanut "talouden tilannehuoneen", joka tuottaa tietoa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi ministeriöille ja muille julkisille tahoille koronaviruskriisin aikana. Tilannehuoneen tavoitteena on tarjota lähes reaaliaikaista tietoa kehityksestä yrityssektorilla, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Tilannehuoneen toimintaan osallistuu johtavia suomalaisia taloustieteilijöitä Helsinki GSE:stä, VATT:sta sekä muutamista muista julkisista organisaatioista. Tilannehuone hyödyntää julkisia ja yksityisiä aineistoja ja tuottaa niiden pohjalta säännöllisiä raportteja virkamiehille ja poliittisille päättäjille. Aineistoja kerätään ja työstetään yhteistyössä Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Pankin, veroviranomaisten, Kelan sekä muiden instituutioiden kanssa.

Minkälaiselle muulle tuelle olisi suurin tarve?

Tärkeintä on saada epidemia hallintaan mahdollisimman pian, jotta taloutta rajoittavia toimia päästäisiin purkamaan. Jos epidemia laajenee ja pitkittyy ja siksi liikkumis- ja muita rajoituksia joudutaan jatkamaan kovin pitkään, edessä on konkurssiaalto, suurtyöttömyys ja julkisen talouden syvenevä kriisi. Tämän kehityskulun estämiseksi on terveydenhuollon resurssit turvattava. Epidemian rajaaminen todennäköisesti edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia suojavälineiden hankintaan ja tuotantoon, testauskapasiteetin nostamiseen ja tartuntaketjujen jäljittämiseen.

Kriisin vuoksi työnsä menettäneiden toimeentulo on turvattava. Suomalainen lomautusjärjestelmä on tässä tilanteessa suureksi avuksi. Se mahdollistaa yrityksille nopean palkkakustannusten karsinnan ilman, että henkilöstöä tarvitsee irtisanoa. Sen myötä myös valtaosa lomautetuista pääsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Pullonkaulaksi voi kuitenkin muodostua etuushakemusten käsittelyn ruuhkautuminen työttömyyskassoissa. Käsittely voi ruuhkautua myös toimeentulotuen, asumistuen ja Kelan maksamien työttömyysetuuksien puolella. Eli vaikka työttömyysturva- ja sosiaaliturvajärjestelmä periaatteessa turvaavat toimeentulon kriisin oloissa, voi avun saaminen viivästyä merkittävästi. Siksi voi olla syytä harkita, voisiko etuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa väliaikaisesti keventää hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.

Siinä vaiheessa, kun epidemia alkaa viimein hellittää, tarvitaan finanssipoliittista elvytystä, jotta elpyminen ei jää liian alhaisesta kokonaiskysynnästä kiinni. Tällä hetkellä, kun kriisi on vielä päällä, liikkumisrajoitukset voimassa ja tuotantoketjuissa on häiriöitä, ei elvyttämistoimenpiteistä olisi apua. Mikäli kriisi jää lyhytaikaisesti, elvyttämistoimien tarvekin voi jäädä vähäiseksi.

Mitä ovat koronapandemian merkittävimmät välittömät taloudelliset vaikutukset ja millä tavalla se voi muuttaa talouden toimintaa pidemmällä aikavälillä?

Pandemia aiheuttaa väistämättä monilla aloilla, kuten ravintola-, majoitus- ja matkailualoilla, tulojen merkittäviä menetyksiä, joita ei voi kuroa umpeen kriisin jälkeen. Toimialoilla, joilla toimitukset lähinnä myöhästyvät komponenttipulan ja liikkumisrajoitusten vuoksi, kriisi voi parhaassa tapauksessa aiheuttaa vain pieniä vaurioita. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että epidemia saadaan nopeasti taltutetuksi. Jos epidemia jatkuu Suomessa ja muissa maissa vielä useita kuukausia ja aiheuttaa globaalin taantuman, lähes kaikki toimialat tulevat kärsimään merkittävistä tuotannon menetyksistä.

Pandemia pakotti siirtämään monet työntekijät etätöihin ja keksimään tarvittavat tekniset ratkaisut. Tällainen pakollinen "digiloikka" voi muuttaa työskentelyä monissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa pidemmälläkin aikavälillä, jos etätyöskentely koetaan tehokkaaksi ja mielekkääksi. Tämä on positiivien asia, koska etätyöskentelyssä pitäytyminen on vain optio. Kriisin jälkeen voidaan aina haluttaessa palata takaisin vanhoihin työskentelytapoihin.

Koska rajoitustoimien takia perinteinen kaupankäynti kasvotusten on vaikeutunut, on yrityksillä kannustin siirtää toimintaansa entistä enemmän nettiin, varsinkin jos kriisi kestää pidempään. Siksi pandemia voi nopeuttaa entisestään kaupan siirtymistä digitaalisille alustoille.

Epidemian tuomat liikkumisrajoitukset ovat paljastaneet heikkouksia tuotantoprosessissa, jossa tuotevarastot pyritään pitää mahdollisimman pieninä ja komponenttien tuotanto on keskitetty sinne, missä se on ollut halvinta. Ehkä jatkossa yllättäviin kriiseihin varaudutaan paremmin kasvattamalla varastoja, hajauttamalla tuotantoketjuja useampaan maahan tai mahdollisesti siirtämällä alihankintoja takaisin kotimaahan.

Miten koronapandemia vaikuttaa Suomen kansantalouteen ja sen jo tiedossa olleisiin haasteisiin, kuten huoltosuhde, kuntatalous, valtion velkaantuminen jne.?

Pandemia tulee aiheuttamaan suuria kustannuksia ja lisäämään julkisen sektorin velkaantumista merkittävästi. Se ei poista kestävyysvajetta eikä vaikuta merkittävästi huoltosuhteeseen, joten lisävelkaantuminen tulee vaikeuttamaan entisestään julkisen talouden ahdinkoa. Parhaassa tapauksessa julkisen sektorin velka vain kasvaa mutta talous toipuu nopeasti, jolloin aiempia ongelmia ratkotaan aiempaa korkeampi velkavuori niskassa. Siinäkin tapauksessa julkistalouden saattaminen kestävälle pohjalle tulee olemaan haastavaa, sillä se oli kivuliasta jo ennen koronakriisiäkin. Jos kriisi pitkittyessään johtaa massatyöttömyyteen ja usean vuoden taantumaan, julkisen talouden rahoituspohja murenee pahasti. 1990-luvun lamasta opimme, että massatyöttömyydestä on hyvin vaikea päästä eroon, vaikka talous kääntyisi nopeaan kasvuun. Siksi on erityisen tärkeää, että epidemia saataisiin nopeasti aisoihin ja taloutta haittaavia rajoitustoimia päästäisiin purkamaan ennen kuin yrityksiä alkaa kaatumaan ja lomautukset muuttumaan irtisanomisiksi.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Anni Huhtala
ylijohtaja

Tomi Kyyrä
tutkimusprofessori

Tomi Kyyrä
Lausunnot Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla