Nämä kymmenen kysymystä paljastavat hallituksen kevään ilmastopäätösten kipupisteet – VATT:n ilmastoteeman johtava tutkija Marita Laukkanen vastaa
Sanna Marinin hallitus aloittaa ensi viikolla vaikeiksi ennakoidut neuvottelut päätöksistä, joilla hallitus pääsisi ilmastotavoitteisiinsa. Kymmeneen tärkeimpään neuvotteluita koskevaan kysymykseen vastaa VATT:n ilmastoteeman johtava tutkija Marita Laukkanen.
- Miksi neuvotteluista on tulossa niin vaikeat?
Hallituksen tähän mennessä tekemät omat ilmastopäätökset tuskin riittävät. Tarvitaan todennäköisesti lisää päätöksiä, mikä on poliittisesti vaikeaa.
- Mikä on EU:n rooli Suomelle asetuissa päästötavoitteissa?
Energiantuotanto ja teollisuus kuuluvat EU:n päästökauppaan. Lisäksi EU on velvoittanut Suomen vähentämään sen ulkopuolisia päästöjä 39%. Suurimmat päästökaupan ulkopuolelle jäävät päästölähteet ovat liikenne ja maatalous.
- Entä sitten kansallinen taso: mikä on Suomen kansallinen ilmastotavoite?
Suomessa hallituksen tavoite on, että Suomi olisi hiilineutraali jo 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä syntyisi enintään sen verran, kuin mitä hiilidioksidia pystytään sitomaan.
- Miksi Suomella on näin kova kansallinen tavoite?
Edellisissä eduskuntavaaleissa ilmastopolitiikka nousi paljon isommin esiin kuin aikaisemmin. Siksi tavoitteiden kunnianhimo on koko ajan kiristynyt. Tämä on kovin tavoite tähän mennessä.
- Mistä teemoista puuttuvat päätökset?
Liikenteellä on suurimmat päästötavoitteet. Niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Hallitukselta puuttuvat suuret konkreettiset päätökset. Hallitus on laskenyt tavoitteisiin pääsemisen kaikkein optimistisimmilla oletuksilla, joiden toteutuminen ei ole realisista.
- Entä se bensan verotuksen korottaminen – silläkö päästötavoitteisiin yritetään päästä?
Suomen ratkaisuista riippumattomat raakaöljyn hinnanmuutokset ovat keskeisin bensan hinnan nousuun vaikuttanut tekijä. Tämä hallitus on tehnyt bensaveroon vain indeksikorotuksen, vaikka autoalan lobbarit median jutuissa kerta toisensa jälkeen muuta väittävät.
- Toiseksi suurin kansallisen päästötavoitteen kohde on maatalous – mitä sen aiheuttamille päästöille on tehty?
Ei juuri mitään. Maataloudelle on vasta joulukuussa 2021 asetettu tavoite niiden vähentämiseksi 29%:lla vuoteen 2035 mennessä.
- Miten ilmastopolitiikka on vaikuttanut teollisuuden kilpailukykyyn ja kuluttajan kukkaroon teollisuustuotteiden hinnoissa?
Merkittäviä vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn ei ole löydetty. Päästökaupan kustannuksia on siirretty hintoihin jonkin verran, mutta teollisuuden kuluttajatuotteissa harvoin kilpaillaan hinnoilla. Jos ostaa iPhonen, ei sen tuotantokustannuksilla ole juuri mitään tekemistä tuotteen hinnan kanssa.
- Miten ilmasto- ja talouspolitiikka liittyvät yhteen?
Ilmastopolitiikan tavoitteita edistävillä päästöveroilla ja päästömaksuilla voidaan kerätä verotuloja. Verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän eli päästöjä. Haittaverojen tuotoilla saatettaisiin pystyä laskemaan tuloveroja. Voitaisiin verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän eli työtä.
- Onko ilmastopolitiikka poliittista sääntelyä vai markkinataloutta?
Ilmastopolitiikkaa tarvitaan siksi, että markkinat ei toimi täydellisesti. Jotta markkinatalous toimisi tehokkaasti, tarvitaan poliittista sääntelyä. Tehokas ilmastopolitiikka on yhdistelmä poliittista sääntelyä ja markkinataloutta.
Marita Laukkanen
Blogi
Blogit
Energia, ilmasto ja ympäristö
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energiapolitiikka
fossiiliset polttoaineet
ilmastopolitiikka
ympäristöpolitiikan ohjauskeinot
ympäristöpolitiikka
ympäristötaloustiede
ympäristöverot
