Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Nämä kymmenen kysymystä paljastavat hallituksen kevään ilmastopäätösten kipupisteet – VATT:n ilmastoteeman johtava tutkija Marita Laukkanen vastaa  

10.2.2022 Blogi

Sanna Marinin hallitus aloittaa ensi viikolla vaikeiksi ennakoidut neuvottelut päätöksistä, joilla hallitus pääsisi ilmastotavoitteisiinsa. Kymmeneen tärkeimpään neuvotteluita koskevaan kysymykseen vastaa VATT:n ilmastoteeman johtava tutkija Marita Laukkanen.

Marita Laukkanen

  1. Miksi neuvotteluista on tulossa niin vaikeat?
    Hallituksen tähän mennessä tekemät omat ilmastopäätökset tuskin riittävät. Tarvitaan todennäköisesti lisää päätöksiä, mikä on poliittisesti vaikeaa.

  2. Mikä on EU:n rooli Suomelle asetuissa päästötavoitteissa?
    Energiantuotanto ja teollisuus kuuluvat EU:n päästökauppaan. Lisäksi EU on velvoittanut Suomen vähentämään sen ulkopuolisia päästöjä 39%. Suurimmat päästökaupan ulkopuolelle jäävät päästölähteet ovat liikenne ja maatalous.

  3. Entä sitten kansallinen taso: mikä on Suomen kansallinen ilmastotavoite?
    Suomessa hallituksen tavoite on, että Suomi olisi hiilineutraali jo 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä syntyisi enintään sen verran, kuin mitä hiilidioksidia pystytään sitomaan. 

  4. Miksi Suomella on näin kova kansallinen tavoite?
    Edellisissä eduskuntavaaleissa ilmastopolitiikka nousi paljon isommin esiin kuin aikaisemmin. Siksi tavoitteiden kunnianhimo on koko ajan kiristynyt. Tämä on kovin tavoite tähän mennessä.

  5. Mistä teemoista puuttuvat päätökset?
    Liikenteellä on suurimmat päästötavoitteet. Niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Hallitukselta puuttuvat suuret konkreettiset päätökset. Hallitus on laskenyt tavoitteisiin pääsemisen kaikkein optimistisimmilla oletuksilla, joiden toteutuminen ei ole realisista.

  6. Entä se bensan verotuksen korottaminen – silläkö päästötavoitteisiin yritetään päästä?
    Suomen ratkaisuista riippumattomat raakaöljyn hinnanmuutokset ovat keskeisin bensan hinnan nousuun vaikuttanut tekijä. Tämä hallitus on tehnyt bensaveroon vain indeksikorotuksen, vaikka autoalan lobbarit median jutuissa kerta toisensa jälkeen muuta väittävät.

  7. Toiseksi suurin kansallisen päästötavoitteen kohde on maatalous – mitä sen aiheuttamille päästöille on tehty?
    Ei juuri mitään. Maataloudelle on vasta joulukuussa 2021 asetettu tavoite niiden vähentämiseksi 29%:lla vuoteen 2035 mennessä.

  8. Miten ilmastopolitiikka on vaikuttanut teollisuuden kilpailukykyyn ja kuluttajan kukkaroon teollisuustuotteiden hinnoissa?
    Merkittäviä vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn ei ole löydetty. Päästökaupan kustannuksia on siirretty hintoihin jonkin verran, mutta teollisuuden kuluttajatuotteissa harvoin kilpaillaan hinnoilla. Jos ostaa iPhonen, ei sen tuotantokustannuksilla ole juuri mitään tekemistä tuotteen hinnan kanssa.

  9. Miten ilmasto- ja talouspolitiikka liittyvät yhteen?
    Ilmastopolitiikan tavoitteita edistävillä päästöveroilla ja päästömaksuilla voidaan kerätä verotuloja. Verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän eli päästöjä. Haittaverojen tuotoilla saatettaisiin pystyä laskemaan tuloveroja. Voitaisiin verottaa vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän eli työtä.

  10. Onko ilmastopolitiikka poliittista sääntelyä vai markkinataloutta?
    Ilmastopolitiikkaa tarvitaan siksi, että markkinat ei toimi täydellisesti. Jotta markkinatalous toimisi tehokkaasti, tarvitaan poliittista sääntelyä. Tehokas ilmastopolitiikka on yhdistelmä poliittista sääntelyä ja markkinataloutta.
Marita Laukkanen
Blogi Blogit Energia, ilmasto ja ympäristö Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energiapolitiikka fossiiliset polttoaineet ilmastopolitiikka ympäristöpolitiikan ohjauskeinot ympäristöpolitiikka ympäristötaloustiede ympäristöverot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot