Myös hyvätuloiset hyötyvät Helsingin kaupungin edullisista vuokra-asunnoista
Helsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron. Tämä tulonsiirto on vuokralla asuvaa kotitaloutta kohden keskimäärin 4 500 euroa vuodessa.
Helsingin kaupunki omistaa merkittävän määrän vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntojen keskeinen tavoite on pienituloisten tukeminen tarjoamalla heille markkinavuokraa edullisempi vaihtoehto. Lisäksi kaupungin asuntoja pidetään tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä.
Suomen Pankin ja VATT:n tutkijoiden Essi Eerolan ja Tuukka Saarimaan tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuren tuen kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat helsinkiläiset kotitaloudet saavat vuokrasäästön muodossa ja millaisille kotitalouksille tuki jakautuu. Tuen suuruus arvioitiin vertailemalla kaupungin vuokra-asuntojen vuokria sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaisiin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisissa naapurustoissa kaupungin vuokralaiset asuvat.
Tulosten mukaan kaupungin asunnoissa asuvien saama vuokrasäästö on yhteensä 150 miljoonaa euroa vuodessa. Euromäärä on samaa suuruusluokkaa kuin helsinkiläisille maksettavien valtion yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen kokonaismäärä. Keskimäärin kaupungin vuokralainen saa vuokrasäästöä 4500 euroa vuodessa. Veronmaksajien näkökulmasta tämä vuokrasäästö on menetettyä tuloa, vaikka se ei näykään kaupungin menona samalla tavalla kuin asumistuki näkyy valtion menona.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että asumistuki kohdentuu paljon selvemmin pienituloisille kotitalouksille kuin kaupungin vuokra-asuntoihin liittyvä vuokrasäästö. Kokonaisuutena 66 % asumistuesta, mutta vain 34 % vuokrasäästöstä kohdistui alimpaan tuloviidennekseen. 22 % prosenttia vuokrasäästöstä meni suurituloisimmalle puoliskolle kotitalouksista.
Tuen kohdentamista myös hyvätuloisille voidaan perustella sosiaalisen sekoittamisen politiikalla eli halulla ehkäistä köyhien kotitalouksien kasautumista tietyille asuinalueille ja rakennuksiin. Tästä syystä tutkimuksessa vertailtiin pienituloisten kaupungin vuokralaisten ja pienituloisten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien naapurustoja ja rakennuksia. Vertailun tulos oli, että pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat naapurustoissa ja rakennuksissa, joissa asukkaiden tulotaso on selvästi alempi ja joissa asuu vähemmän korkeasti koulutettuja. Tuen kanavoiminen hyvätuloisille ei siis näyttäisi ainakaan nykymuodossaan olevan tehokas tapa ehkäistä asuinalueiden tai rakennusten eriytymistä.
Tutkimuksessa kaupungin asuntojen vuokrasäästö arvioitiin käyttämällä asuntokohtaisia tietoja asuntojen vuokrista, ominaisuuksista ja sijainnista. Asuntotiedot yhdistettiin Tilastokeskuksessa kotitalouksien rekisteriaineistoon. Aineisto koostui 15 % satunnaisotoksesta helsinkiläisistä kotitalouksista.
Lisätietoja:
Neuvonantaja Essi Eerola, Suomen Pankki, puh. 010 831 2370, essi.eerola (at) bof.fi
Erikoistutkija Tuukka Saarimaa, VATT, puh. 0295 519 444, tuukka.saarimaa (at) vatt.fi
Esitysdiat:
Kuka hyötyy kaupungin vuokra-asunnoista?
Julkaisu:
Who Benefits from Public Housing?
VATT Working Papers 68, 2015.
ARA-asuntotuki
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
asuminen
asumistuki
asuntomarkkinat
asuntopolitiikka
kotitaloudet
käyttäytymisvaikutukset
politiikkatoimenpiteet
