Miten perustuloa tulisi Suomessa kokeilla?
Perustulokokeilu onnistuu vain, jos tutkimusasetelma on oikea. Jos tutkimusasetelma ei ole oikea, kokeilun perusteella ei saada tietoa siitä, lisääkö vai vähentääkö perustulo työllisyyttä.
VATT:n tutkijat esittävät perustulokokeilun koeasetelmaksi ensisijaisesti satunnaistettua valtakunnallista otantaa, jota voidaan täydentää alueellisella, intensiivisellä otannalla. Olennaista on toteuttaa kokeilu siten, että saadaan kaksi ryhmää: koeryhmä ja sitä täydellisesti vastaava verrokkiryhmä.
Perustulokokeilun esiselvitys on valmistunut. Kelan johtama tutkimusryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa malleista, joilla perustuloa voidaan kokeilla käytännössä. Eri perustulomallien ohella tärkeä osa esiselvitystä on ehdotus kokeilun koeasetelmaksi.
Kokeilun onnistumisen edellytyksenä on suunnitella koeasetelma siten, että kokeilussa syntyy perustuloa saava koeryhmä ja uskottava verrokkiryhmä. Vain näin saadaan tietoa kokeilun todellisista syy-seurausvaikutuksista. Verrokkiryhmän on vastattava perustuloa saavien koeryhmää kaikin muin tavoin paitsi siten, että heille ei maksettu perustuloa. Kyseinen verrokkiryhmä siis kertoo, mitä perustuloa saaneille olisi tapahtunut ilman perustulokokeilua.
Nyt valmisteilla olevalla perustulokokeilulla halutaan ensisijaisesti selvittää, miten perustulo vaikuttaa työllisyyteen. Mikäli kokeilu toteutetaan tutkijaryhmän esityksen mukaisesti, kokeilun vaikutuksista saadaan luotettavaa tietoa vertaamalla perustuloa saaneiden työllisyysastetta verrokkiryhmän työllisyysasteeseen.
Perustulokokeilun koeasetelmaa pohtinut viisihenkinen tutkijaryhmä ehdottaa kahdenlaista toisiaan täydentävää otantaa: ensisijaisesti satunnaistettua, valtakunnallinen otantaa ja – jos kokeilulle varattu budjetti sen mahdollistaa – tarkempien työmarkkinavaikutusten selvittämiseksi alueellista, intensiivisempää satunnaisotantaa. Kokeilun kestoksi on hallitusohjelmassa määritelty kaksi vuotta.
Esiselvityksessä ei oteta kantaa siihen, mitkä väestöryhmät valitaan mukaan kokeiluun tai jätetään kokeilun ulkopuolelle. Eri väestöryhmiin liittyviä näkökulmia sekä koeasetelmaan liittyviä perustuslaillisia ja muita oikeudellisia reunaehtoja pohditaan kattavasti raportissa.
Koeasetelman kannalta hankalinta on uskottavan verrokkiryhmän löytäminen. Perustulokokeiluun liittyy suuria odotuksia. Toisaalta Suomessa on vain vähän esimerkkejä todella hyvin toteutetuista kokeiluista. VATT:n tutkijat Kari Hämäläinen ja Jouko Verho varoittavat toteuttamasta perustulokokeilua siten, että osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen tai kokeilun järjestäjät valitsevat osallistujat.
”Tähän liittyy useita ongelmia, kuten se, että mukaan lähtisivät vain ne, jotka kokevat tai joiden koetaan hyötyvän kokeilusta. Tällaiselle koeryhmälle ei löydy vastaavaa verrokkiryhmää”, tutkijat toteavat.
Samasta syystä perustulokokeilua ei tule toteuttaa kuntakokeiluna. Ongelmaksi nousisi luotettavuus ja yleistettävyys: kuntia on vähän, ja ne ovat kaikki omalla tavallaan ainutlaatuisia. Kokeilukunnassa voi esimerkiksi tapahtua jotain odottamatonta, joka pilaa kokeilun. Vaihtoehtoisia syitä kuntien välisille työllisyyseroille ei pystytä sulkemaan pois.
Miten perustuloa tulisi Suomessa kokeilla? from VATT slideshare
Lue lisää:
Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui (Valtioneuvoston kanslian tiedote 30.3.2016)
Kela: Perustulokokeilu
Lisätietoja:
Kari Hämäläinen, johtava ekonomisti, puh. 0295 519 416
Jouko Verho, erikoistutkija, puh. 0295 519 409
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
julkistalous
kannustimet
kotitaloudet
käyttäytymisvaikutukset
perustulo
politiikkatoimenpiteet
yhteiskunnalliset kokeilut
