Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Mitä verosuunnittelusta pitäisi ajatella?

11.9.2014 Blogi Jarkko Harju Tuomas Matikka

Aika ajoin julkisuudessa viriää keskustelu verosuunnittelusta ja yrittäjien tulojen muuntamisesta korkeasti verotetuista ansiotuloista matalammin verotetuiksi osinkotuloiksi.

Keskustelua käydään usein asettamalla jonkun yksittäisen henkilön toiminta julkisuuden valokeilaan (vrt. taannoinen Laura Räty-kohu). Tärkeämpää olisi kuitenkin keskustella siitä, miten laajamittaista verosuunnittelu on ja mitä sille voitaisiin tehdä. Vielä tärkeämpää olisi pohtia sitä, mitä vaikutuksia verosuunnittelulla ja yrittäjien verotuksella on talouden tehokkaan toiminnan näkökulmasta.

Koska palkkatulojen korvaaminen osinkotuloilla on laissa sallittua, julkisessa keskustelussa esitetyt argumentit liittyvät usein yrittäjien moraaliin ja yleiseen oikeudenmukaisuuteen. Näihin teemoihin ei ole taloustieteen näkökulmasta paljoakaan sanottavaa. Taloustieteilijän keskeisin toiminta-alue kun on tehokkuuden ja taloudellisten kannustimien vaikuttavuuden tutkimuksessa.

Miten laajamittaista verosuunnittelu on? Viimeaikaisen tutkimuksemme (täällä ja täällä) valossa tulojen muuntaminen palkka- ja osinkotulojen välillä on hyvin yleistä. Lähes puolet listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista optimoi palkka- ja osinkotulonsa siten, että maksetut tuloverot ovat mahdollisimman pienet. Yrittäjät reagoivat siis selvästi verojärjestelmän tarjoamiin kannustimiin ja kyse ei ole vain yksittäistapauksista.

Mitä verosuunnittelusta tulisi sitten ajatella talouden tehokkuuden näkökulmasta? Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella verotus vaikuttaa selvästi yrittäjien käyttäytymiseen. On kuitenkin edelleen epäselvää kuinka suuri osuus tästä käyttäytymisvaikutuksesta aiheutuu reaalitaloudellisista päätöksistä ja kuinka suuri osa johtuu verosuunnittelusta. Tulkinnan kannalta on kuitenkin hyvin tärkeää tietää minkälaisiin taloudellisiin päätöksiin verotus vaikuttaa.

Reaalitaloudelliset vaikutukset, kuten esimerkiksi muutokset yrityksen tuotannossa ja yrittäjien bruttotuloissa, vaikuttavat talouskasvuun ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Sitä vastoin verosuunnittelu ei lisää taloudellista aktiviteettia. Verosuunnittelusta aiheutuvat vaikutukset rajoittuvat esimerkiksi yrityksen sisäisiin ratkaisuihin, joilla tähdätään vain pienentämään verorasitusta.

Tuoreessa tutkimuksessamme pyrimme erottelemaan tuloverotuksen aiheuttamat reaaliset käyttäytymisvaikutukset verosuunnittelun vaikutuksista. Tutkimme paljon huomiota saaneiden listaamattomien osakeyhtiöiden omistajia. Tulostemme perusteella yli kaksi kolmasosaa koko tuloverotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on verosuunnittelua. Vaikka verotus siis aiheuttaa merkittäviä muutoksia yrittäjien tuloissa myös Suomessa, on valtaosa tästä muutoksesta selitettävissä tulonmuuntona palkka- ja osinkotulojen välillä.

Tulostemme mukaan osinkoverotus vaikuttaa myös yrittäjien reaalitaloudellisiin päätöksiin. Käyttäytymismuutokset eivät siis rajoitu pelkästään verosuunnitteluun. Osinkoverotuksella voidaan vaikuttaa kohtalaisesti myös yrittäjien kokonaistuloihin ja yrityksen tuotantoon.

Verosuunnittelun ihmettely jatkuu varmasti niin kauan kuin verojärjestelmämme sen sallii. Yksittäisten henkilöiden toiminnan taivastelemisen sijaan olisi tarpeellisempaa käydä poliittista arvokeskustelua siitä, pitäisikö verosuunnittelun olla ylipäätään mahdollista vai ei. Talouden tehokkuuden ja talouskasvun kanssa verosuunnittelulla on kuitenkin melko vähän tekemistä. Verotuksen vaikutukset yrittäjien reaalitaloudellisiin päätöksiin eivät ole niin suuria, kuin moni aikaisempi tutkimus antaisi ymmärtää.

Jarkko Harju Tuomas Matikka
Blogi Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous käyttäytymisvaikutukset tuloverotus verosuunnittelu verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla