Mitä verosuunnittelusta pitäisi ajatella?
11.9.2014 Blogi Jarkko Harju Tuomas Matikka
Aika ajoin julkisuudessa viriää keskustelu verosuunnittelusta ja yrittäjien tulojen muuntamisesta korkeasti verotetuista ansiotuloista matalammin verotetuiksi osinkotuloiksi.
Keskustelua käydään usein asettamalla jonkun yksittäisen henkilön toiminta julkisuuden valokeilaan (vrt. taannoinen Laura Räty-kohu). Tärkeämpää olisi kuitenkin keskustella siitä, miten laajamittaista verosuunnittelu on ja mitä sille voitaisiin tehdä. Vielä tärkeämpää olisi pohtia sitä, mitä vaikutuksia verosuunnittelulla ja yrittäjien verotuksella on talouden tehokkaan toiminnan näkökulmasta.
Koska palkkatulojen korvaaminen osinkotuloilla on laissa sallittua, julkisessa keskustelussa esitetyt argumentit liittyvät usein yrittäjien moraaliin ja yleiseen oikeudenmukaisuuteen. Näihin teemoihin ei ole taloustieteen näkökulmasta paljoakaan sanottavaa. Taloustieteilijän keskeisin toiminta-alue kun on tehokkuuden ja taloudellisten kannustimien vaikuttavuuden tutkimuksessa.
Miten laajamittaista verosuunnittelu on? Viimeaikaisen tutkimuksemme (täällä ja täällä) valossa tulojen muuntaminen palkka- ja osinkotulojen välillä on hyvin yleistä. Lähes puolet listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista optimoi palkka- ja osinkotulonsa siten, että maksetut tuloverot ovat mahdollisimman pienet. Yrittäjät reagoivat siis selvästi verojärjestelmän tarjoamiin kannustimiin ja kyse ei ole vain yksittäistapauksista.
Mitä verosuunnittelusta tulisi sitten ajatella talouden tehokkuuden näkökulmasta? Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella verotus vaikuttaa selvästi yrittäjien käyttäytymiseen. On kuitenkin edelleen epäselvää kuinka suuri osuus tästä käyttäytymisvaikutuksesta aiheutuu reaalitaloudellisista päätöksistä ja kuinka suuri osa johtuu verosuunnittelusta. Tulkinnan kannalta on kuitenkin hyvin tärkeää tietää minkälaisiin taloudellisiin päätöksiin verotus vaikuttaa.
Reaalitaloudelliset vaikutukset, kuten esimerkiksi muutokset yrityksen tuotannossa ja yrittäjien bruttotuloissa, vaikuttavat talouskasvuun ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Sitä vastoin verosuunnittelu ei lisää taloudellista aktiviteettia. Verosuunnittelusta aiheutuvat vaikutukset rajoittuvat esimerkiksi yrityksen sisäisiin ratkaisuihin, joilla tähdätään vain pienentämään verorasitusta.
Tuoreessa tutkimuksessamme pyrimme erottelemaan tuloverotuksen aiheuttamat reaaliset käyttäytymisvaikutukset verosuunnittelun vaikutuksista. Tutkimme paljon huomiota saaneiden listaamattomien osakeyhtiöiden omistajia. Tulostemme perusteella yli kaksi kolmasosaa koko tuloverotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on verosuunnittelua. Vaikka verotus siis aiheuttaa merkittäviä muutoksia yrittäjien tuloissa myös Suomessa, on valtaosa tästä muutoksesta selitettävissä tulonmuuntona palkka- ja osinkotulojen välillä.
Tulostemme mukaan osinkoverotus vaikuttaa myös yrittäjien reaalitaloudellisiin päätöksiin. Käyttäytymismuutokset eivät siis rajoitu pelkästään verosuunnitteluun. Osinkoverotuksella voidaan vaikuttaa kohtalaisesti myös yrittäjien kokonaistuloihin ja yrityksen tuotantoon.
Verosuunnittelun ihmettely jatkuu varmasti niin kauan kuin verojärjestelmämme sen sallii. Yksittäisten henkilöiden toiminnan taivastelemisen sijaan olisi tarpeellisempaa käydä poliittista arvokeskustelua siitä, pitäisikö verosuunnittelun olla ylipäätään mahdollista vai ei. Talouden tehokkuuden ja talouskasvun kanssa verosuunnittelulla on kuitenkin melko vähän tekemistä. Verotuksen vaikutukset yrittäjien reaalitaloudellisiin päätöksiin eivät ole niin suuria, kuin moni aikaisempi tutkimus antaisi ymmärtää.
Jarkko Harju
Tuomas Matikka
Blogi
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
käyttäytymisvaikutukset
tuloverotus
verosuunnittelu
verotus
