Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi liikenteen palveluista annetun lain, tieliikennelain 155 §:n sekä ajoneuvolain 25 ja 27 a §:n muuttamisesta (taksisääntelyn korjaus)
VATT:n lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle
Lausunnon diaarinumero: VATT/215/07.01/2020
Taksilausunto 2: Lausunto hallituksen esitykseen liikennepalvelulain muuttamisesta (luonnos päivätty 11.6.2020)
Nykytilan arviointi
Huomionne esityksen nykytilan arviointia koskevasta luvusta 2:
Esityksestä puuttuu joltain osin perustelut sille, miksi taksialalla tarvitaan oletettavasti aina jonkinlaista sääntelyä suojaamaan kuluttajia. Hieman laajempi taustoitus siitä, mitkä taksialan erityispiirteet luovat tarpeen laajemmalle sääntelylle kuin esimerkiksi useilla muilla palvelualoilla, auttaisi saamaan jäsentyneemmän kokonaiskuvan niistä haasteista, joita sääntelyllä pyritään ratkaisemaan. Tärkeimpinä syinä sääntelylle lienee turvallisuus ja yleisemmin palvelun laatu (esim. reitin suunnittelu asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla) sekä hinnoittelu, ja erityisesti näihin liittyvät informaatio-ongelmat.
Harmaan talouden torjunta taksialalla
Huomionne taksikyydeistä kerättäviä ja tallennettavia vähimmäistietoja koskevasta ehdotuksesta (liikennepalvelulain 15 a §) ja sen perusteluista:
Samaan tapaan kuin nykytilan arvioinnissa, esityksestä puuttuu perusteluja sille, miksi juuri taksialalla harmaa talous voi olla laajamittainen ongelma ja miksi taksiala voi poiketa muista toimialoista harmaan talouden osalta. Tällainen taustoitus olisi hyödyllistä. Taksikyydeistä kerättävistä vähimmäistiedoista säätäminen vaikuttaa järkevältä toimenpiteeltä harmaan talouden ehkäisemiseksi. Taksialan harmaan talouden laajuudesta ei kuitenkaan ole täysin selvää kuvaa. Tämän lisäksi aiemman uudistuksen vaikutuksista harmaaseen talouteen ei vielä ole luotettavaa tutkimustietoa. Heinäkuussa 2018 toteutetun uudistuksen selvitys asiasta on tällä hetkellä käynnissä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.
Taksipalveluiden hinnoittelu
Huomionne taksipalvelujen hinnoittelurakennetta koskevasta ehdotuksesta (liikennepalvelulain 152 § 2 mom.) ja sen perusteluista:
Taksiuudistusten hintavaikutusten arvioimiseksi olisi järkevää tarkastella taksialan hintakehitystä ennen ja jälkeen uudistuksen, ja verrata sitä johonkin samankaltaiseen maahan esim. Ruotsin tilanteeseen. Hallituksen esityksessä vertaillaankin hintaindeksejä Suomen ja Ruotsin välillä, mutta ajankohtana on miltei 30 vuoden periodi ja indeksipisteet näytetään vuosittain (ks. HE:n kuvio 1). Tärkeämpää olisi vertailla hintoja viimeisen uudistuksen ympärillä ja arvioida tarkemmin sen aiheuttamia mahdollisia lyhyen aikavälin hintavaikutuksia. Tämän voisi tehdä esimerkiksi alla olevan kuvan tapaan, jossa on eriteltynä taksimatkojen hintaindeksit Suomen ja Ruotsin Tilastokeskusten keräämistä kuluttajahintaindekseistä kuukausittain tammikuusta 2015 huhtikuuhun 2020. Kesäkuu 2018 on standardoitu kuvaan indeksipisteellä 100 molemmille maille helpottamaan uudistuksen vaikutusten arviointia. Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että uudistus nosti hintoja Suomessa melko merkittävästi. Sen perusteella voidaan todeta, että markkinoiden avaaminen ei siis ole laskenut hintoja vaan päinvastoin kasvattanut niitä. Tämä saattaa johtua esimerkiksi hintojen vertailun vaikeudesta, mutta asiaa tulee selvittää lisää. Ehdotettu esimerkkihinnan ilmoittamista koskeva sääntely saattaa korjata tätä ongelmaa. Jatkossa alan hintakehitystä on hyvä seurata systemaattisemmin. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten LVM:n määrittämä raja esimerkkihinnalle asetetaan, ja miten se vaikuttaa hinnoitteluun.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Anni Huhtala
ylijohtaja
Jarkko Harju
tutkimusprofessori
Kaisa Kotakorpi
professori, Tampereen yliopisto & VATT
Jarkko Harju
Kaisa Kotakorpi
Lausunnot
