Kuntien tehtävien sääntelyssä otettava huomioon kuntarajat ylittävät hyödyt ja haitat
Kuntien tulisi saada tuottaa aidosti paikalliset julkishyödykkeensä ilman valtion sääntelyä. Sääntely voi olla perusteltua niissä tehtävissä, joihin liittyy merkittäviä kuntarajat ylittäviä haittoja tai hyötyjä.
Kuva: Popova Valeriya / Shutterstock.com (cropped)
VATT esittää, että kuntien velvoitteiden arviointi tulee perustua nykyistä enemmän taloustieteelliseen näkemykseen kuntien ja valtion tehtävänjaosta.
Kuntien tehtävät voidaan jaotella paikallisiin julkishyödykkeisiin sekä tehtäviin, joilla on ulkoisvaikutuksia. VATT:n tuoreessa tutkimusraportissa esitetään, että paikalliset julkishyödykkeet tulisi tuottaa kunnan toimesta ilman valtion sääntelyä, sillä asukkaiden toiveet palvelutasosta tiedetään parhaiten paikallisesti. Sen sijaan, jos tehtäviin liittyy merkittäviä kuntarajat ylittäviä hyötyjä tai haittoja, voi sääntely olla perusteltua. Tämä johtuu siitä, että paikalliset päättäjät ottavat huomioon vain omien, eivät muiden kuntien asukkaiden hyvinvointia. VATT:n tutkimuksessa kehitettiin tämän jaottelun pohjalta arviointikehikko kuntien velvoitteiden hyötyjen ja haittojen tarkastelemiseksi.
Valtio sääntelee kuntien toimintaa lukuisilla velvoitteilla, kuten erilaisilla henkilöstön kelpoisuusvaatimuksilla. Johdonmukaisia arvioita kuntien velvoitteista voidaan tehdä vain perustuen jäsenneltyyn tietoon kuntien ja valtion välisestä tehtävänjaosta. VATT:n mukaan kuntien velvoitteiden arvioinnissa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän taloustieteellistä argumentointia ja vaikutusarviointia.
Tutkimuksessa kuntien sääntelyn toimivuutta tarkasteltiin myös empiiristen esimerkkien avulla. Ensimmäinen esimerkki koski perusopetuksen enimmäisryhmäkokoihin liittyviä suosituksia ja valtion myöntämää luokkakokojen pienentämiseen tarkoitettua erityisavustusta. Perusopetuksen sääntely voi olla perusteltua kuntarajat ylittävien vaikutusten vuoksi. Tulosten mukaan erityisavustuksen saaminen on yhteydessä suurten ryhmien pienempään osuuteen kunnassa. Pienemmät ryhmäkoot yläkouluissa näyttävät puolestaan johtavan parempiin peruskoulun päättötodistusarvosanoihin.
Toisessa esimerkissä tarkasteltiin kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojan vaikutuksia vuosien 2007 ja 2009 kuntaliitosten yhteydessä. Tulosten perusteella irtisanomissuojan poistumisella ei ollut merkittävää vaikutusta kuntien henkilöstön määrään tai menoihin.
Tutkimuksen viimeisessä osassa tarkasteltiin peliteoreettisen mallin avulla millainen kuntien ja valtion välinen rahanjakomekanismi kannustaisi kuntia paljastamaan totuudenmukaisesti kohtaamiensa ulkoisvaikutuksien todellisen mittaluokan. Mallin perusteella kuntien välisiä ulkoisvaikutuksia on mahdollista sisäistää valtionosuusmekanismin avulla jopa siten, että kannustinten asettamisesta kunnille ei seuraa kustannuksia valtiolle.
Raportti:
Kuntien sääntelyn periaatteet -raportti, Valtioneuvoston selvitys- ja julkaisutoiminnan julkaisusarja 21/2016.
VATT:n tutkijaryhmän raportti toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi -sivustolta.
Lisätietoja:
erikoistutkija Antti Saastamoinen
erikoistutkija Tuomo Suhonen
erikoistutkija Janne Tukiainen puh. 0295 519 451, janne.tukiainen (at) vatt.fi
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
hyvinvointi
koulutus
kunnat
kuntatalous
kustannustehokkuus
politiikkatoimenpiteet
sääntely
vaikuttavuusarviointi
valtionosuusjärjestelmä
