Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Kuntien tehtävien sääntelyssä otettava huomioon kuntarajat ylittävät hyödyt ja haitat

26.4.2016 Tiedote

Kuntien tulisi saada tuottaa aidosti paikalliset julkishyödykkeensä ilman valtion sääntelyä. Sääntely voi olla perusteltua niissä tehtävissä, joihin liittyy merkittäviä kuntarajat ylittäviä haittoja tai hyötyjä.

Kuva: Popova Valeriya / Shutterstock.com (cropped)

VATT esittää, että kuntien velvoitteiden arviointi tulee perustua nykyistä enemmän taloustieteelliseen näkemykseen kuntien ja valtion tehtävänjaosta.

Kuntien tehtävät voidaan jaotella paikallisiin julkishyödykkeisiin sekä tehtäviin, joilla on ulkoisvaikutuksia. VATT:n tuoreessa tutkimusraportissa esitetään, että paikalliset julkishyödykkeet tulisi tuottaa kunnan toimesta ilman valtion sääntelyä, sillä asukkaiden toiveet palvelutasosta tiedetään parhaiten paikallisesti. Sen sijaan, jos tehtäviin liittyy merkittäviä kuntarajat ylittäviä hyötyjä tai haittoja, voi sääntely olla perusteltua. Tämä johtuu siitä, että paikalliset päättäjät ottavat huomioon vain omien, eivät muiden kuntien asukkaiden hyvinvointia. VATT:n tutkimuksessa kehitettiin tämän jaottelun pohjalta arviointikehikko kuntien velvoitteiden hyötyjen ja haittojen tarkastelemiseksi.

Valtio sääntelee kuntien toimintaa lukuisilla velvoitteilla, kuten erilaisilla henkilöstön kelpoisuusvaatimuksilla. Johdonmukaisia arvioita kuntien velvoitteista voidaan tehdä vain perustuen jäsenneltyyn tietoon kuntien ja valtion välisestä tehtävänjaosta. VATT:n mukaan kuntien velvoitteiden arvioinnissa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän taloustieteellistä argumentointia ja vaikutusarviointia.

Tutkimuksessa kuntien sääntelyn toimivuutta tarkasteltiin myös empiiristen esimerkkien avulla. Ensimmäinen esimerkki koski perusopetuksen enimmäisryhmäkokoihin liittyviä suosituksia ja valtion myöntämää luokkakokojen pienentämiseen tarkoitettua erityisavustusta. Perusopetuksen sääntely voi olla perusteltua kuntarajat ylittävien vaikutusten vuoksi. Tulosten mukaan erityisavustuksen saaminen on yhteydessä suurten ryhmien pienempään osuuteen kunnassa. Pienemmät ryhmäkoot yläkouluissa näyttävät puolestaan johtavan parempiin peruskoulun päättötodistusarvosanoihin.

Toisessa esimerkissä tarkasteltiin kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojan vaikutuksia vuosien 2007 ja 2009 kuntaliitosten yhteydessä. Tulosten perusteella irtisanomissuojan poistumisella ei ollut merkittävää vaikutusta kuntien henkilöstön määrään tai menoihin.

Tutkimuksen viimeisessä osassa tarkasteltiin peliteoreettisen mallin avulla millainen kuntien ja valtion välinen rahanjakomekanismi kannustaisi kuntia paljastamaan totuudenmukaisesti kohtaamiensa ulkoisvaikutuksien todellisen mittaluokan. Mallin perusteella kuntien välisiä ulkoisvaikutuksia on mahdollista sisäistää valtionosuusmekanismin avulla jopa siten, että kannustinten asettamisesta kunnille ei seuraa kustannuksia valtiolle.

Raportti:

Kuntien sääntelyn periaatteet -raportti, Valtioneuvoston selvitys- ja julkaisutoiminnan julkaisusarja 21/2016.

VATT:n tutkijaryhmän raportti toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi -sivustolta.

Lisätietoja:

erikoistutkija Antti Saastamoinen
erikoistutkija Tuomo Suhonen
erikoistutkija Janne Tukiainen puh. 0295 519 451, janne.tukiainen (at) vatt.fi

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote hyvinvointi koulutus kunnat kuntatalous kustannustehokkuus politiikkatoimenpiteet sääntely vaikuttavuusarviointi valtionosuusjärjestelmä
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla