Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Kuntataloudessa tulisi keskittyä menojen kasvun hallintaan

13.1.2015 Tiedote

Valtiovarainministeriön valmistelema uusi kuntatalouden sääntelyjärjestelmä parantaa mahdollisuuksia kuntatalouden vakauttamiseen. Ohjausjärjestelmää kannattaisi kuitenkin täydentää menoja koskevalla sääntelyllä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksesta aiheutuviin menopaineisiin tulisi varautua erityistoimenpitein.

Kuntasektoria koskevan uuden finanssipoliittisen sääntelyn toimivuutta on talouspolitiikan arviointineuvoston toimeksiannosta arvioinut VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kuntatalouden ohjausjärjestelmän merkittävin parannus on, että valtion kunnille määräämien tehtävien ja velvoitteiden kasvua ryhdytään rajoittamaan. Tärkeää on myös, että kuntasektoria koskeva sääntely ulotetaan koskemaan kuntien lisäksi myös kuntayhtymiä ja kuntien omistamia kuntayhtiöitä. Näin voidaan vähentää sääntelyn katvealueita. Selkeä kehitysaskel on sekin, että jatkossa tasapainotavoitteeseen sisältyvät sekä kuntasektorin toimintamenot että investoinneista aiheutuvat menot.

Kuntasektoria koskeva uusi sääntely keskittyy velkaantumisen rajoittamiseen. Kuntatalouden kestävyyden kannalta ei kuitenkaan ole keskeistä se, millä tavalla kunnat rahoittavat menonsa ja investointinsa.

Päähuomio tulisi kiinnittää kuntasektorin menojen kasvun hallintaan. Uuden ohjausjärjestelmän avulla se on kuitenkin vaikeaa. Valtionosuuksien ja yhteisöveron käyttö kuntatalouden ohjauskeinona on ongelmallista, koska tällaiset toimet kohdistuvat vain kuntiin vaikka merkittävä osa palvelumenoista syntyy kuntayhtymissä. Lisäksi laskusuhdanteessa kunnille voi syntyä odotus automaattisesta kompensaatiosta.

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus voi lisätä kuntasektorin menoja sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Monenlaisen optimointikäyttäytymisen seurauksena menojen kasvu voi kiihtyä jo ennen uudistuksen voimaantuloa. Lisäksi palvelutasoa ja palkkoja tultaneen yhtenäistämään uusien organisaatioiden sisällä, mikä lisää kustannuksia. Paljon riippuu siitä, onko perustettavien organisaatioiden päättäjillä kannustimia toimia tehokkaasti. Mikäli eri alueiden tai tuottajien välillä esiintyy ”kilpavarustelua” tai päätöksenteon läpinäkyvyydessä tai vastuunkannossa on ongelmia, voi seurauksena olla menokurin heikentyminen. Mahdolliset tuottavuushyödyt realisoituvat joka tapauksessa vasta pitkällä aikavälillä.

Kuntatalouden makro-ohjauksella tulisi pystyä paitsi vastaamaan sote-uudistuksen alkuvaiheen haasteisiin, myös hillitsemään uudistuksen jälkeisen ajan menokehitystä. Sote-alueiden ja niin sanottujen tuottajakuntayhtymien rahankäytölle pitäisikin asettaa erityisiä rajoituksia uudistuksen ajaksi. Rajoitusten tulisi koskea sekä toiminta- että investointimenoja ja sääntelyn pitäisi olla linjassa koko kuntasektorille asetettavien tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi investointien luvanvaraisuutta tulisi harkita sote-alueiden välisen ”kilpavarustelun” ehkäisemiseksi. Normaalia tiukemmat rajoitukset voitaisiin asteittain purkaa sitten, kun organisaatiot ovat aloittaneet toimintansa ja vakiintuneet. Tämän jälkeenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitystä tulisi ohjata sote-alueita ja tuottajakuntayhtymiä velvoittavan menokehyksen avulla.

Tutkimus on julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa numerolla 2/2015.

Lisätietoja: 

VATT Viestintä, viestinta (at) vatt.fi

Julkaisu:

Kuntatalouden vakauttaminen ja makro-ohjaus, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2015.

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote julkinen talous kestävyysvaje kunnat kuntatalous politiikkatoimien vaikutusten arviointi sosiaali- ja terveyspalvelut verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla