Kuntakokeilu - menetetty mahdollisuus
4.7.2014 Blogi Heikki Pursiainen
Suomessa ollaan käynnistämässä kuntakokeilua. Ajatuksena on kokeilla, miten kuntien tehtävien vähentäminen ja toimintamallien muutos vaikuttaa kuntien toimintaan.
Ajatus on hyvä, aivan liian harvoin hallintouudistuksia edeltää minkäänlainen kokeilu. Oikein suunnitellulla ja toteutetulla kokeella saadaan sellaista tietoa uudistusten vaikutuksesta, jota on hyvin vaikea saada millään muulla tavalla. Valitettavasti kuntakokeilu on suunniteltu niin huonosti, että se ei todennäköisesti tuota hyödyllistä informaatiota päätöksenteon tueksi, mutta aiheuttaa kuitenkin kustannuksia.
Millainen sitten olisi hyvä kuntakokeilu? Ensiksi, hyvässä kokeilussa kunnat jaetaan kahteen vertailukelpoiseen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän kunnille tehdään kokeilun kohteena oleva uudistus. Toinen ryhmä on vertailuryhmä, jossa olevat kunnat jatkavat entiseen tapaan. Ryhmien on oltava vertailukelpoisia, ja yksinkertaisin tapa saavuttaa vertailukelpoisuus on arpoa kunnat näihin ryhmiin satunnaisesti. Kokeilun tulosten arviointi perustuu näiden kahden ryhmän vertailuun.
Toinen hyvän kokeilun ominaisuus on se, että kummassakin ryhmässä on tarpeeksi kuntia tilastollisen vertailun mahdollistamiseksi. Se, mikä on riittävä määrä, riippuu kokeilusta.
Kolmas hyvän kokeilun tunnusmerkki on se, että kokeiltava uudistus on selkeästi määritelty ja se pyritään kohdistamaan samanlaisena kaikkiin kokeilun kohteina oleviin kuntiin. Ei siis kannata samanaikaisesti tehdä useita kokeiluja, koska näiden vaikutusta on vaikea erottaa toisistaan. Lisäksi seuranta-ajan on oltava sellainen, että uudistuksen vaikutukset on mahdollista havaita sen aikana.
Pian käynnistyvällä kuntakokeilulla ei ole mitään näistä ominaisuuksista. Kokeilun kohteena olevat kunnat on valittu satunnaistamisen asemesta hakemusten perusteella, eivätkä ne ole lainkaan vertailukelpoisia kokeilun ulkopuolisten kuntien kanssa. Esimerkiksi lähes kaikki suurimmat kaupungit ovat mukana kokeilussa. Kokeilukuntia on vähän, kokeilu kohdistuu lähinnä vain näihin suuriin kaupunkeihin. Voi myös olla niin, että ne kunnat osallistuvat kokeiluun, jotka hyötyvät siitä eniten. Tämä ongelma olisi voitu ratkaista satunnaistamisella.
Kokeilukunnille ei myöskään tehdä mitään selkeää, kaikille samanlaista uudistusta, vaan kuhunkin kuntaan tulee ilmeisesti kohdistumaan aivan erilainen kokeilupaketti. Tuloksia odotetaan nopealla aikataululla.
Näin järjestettynä kuntakokeilusta saatavat tulokset ovat täysin epäluotettavia. Jos jotain tapahtuu kokeilukunnissa, muttei muualla, kukaan ei voi tietää johtuuko se uudistuksista vai siitä, että kokeilukunnat ovat muutenkin täysin erilaisia kuin muut kunnat. Koska kaikki kokeilukunnat kokeilevat eri uudistusta, on mahdotonta sanoa mistä mikään johtuu. Seurantajakso on niin lyhyt, että mitään ei todennäköisesti edes ehdi tapahtua.
Lyhyesti sanottuna, kuntakokeilu tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten hallintokokeilua ei kannata järjestää. Kokeilua koskevassa tutkijatapaamisessa muutama osallistuja toi tämän esille. Vastaus näihin puheenvuoroihin oli, että kysymyksessä on hallinnollisia tarkoitusperiä palveleva kokeilu, jota ei tehdä tutkijoita varten. Samat tutkimusasetelman heikkouteen liittyvät rajoitteet koskevat kuitenkin yhtä lailla hallintoihmisiä kuin tutkijoitakin. Jos kokeilu ei kerta kaikkiaan tuota luotettavaa informaatiota uudistuksen vaikutuksista, ei sitä heru virkamiehelle tai poliittiselle päätöksentekijälle sen enempää kuin tutkijallekaan.
Hallintoihmisten tieteelliseen koesuunnitteluun kohdistuva vastahakoisuus on kenties ymmärrettävää. Sen sijaan oli hämmästyttävää, kuinka monet tutkijatapaamisessa paikalla olevat tutkijat kehuivat, että heidän menetelmillään tehtävää tutkimusta kokeilun puutteet eivät rajoita. Koesuunnittelu ei kuitenkaan ole mikään ekonomistien salajuoni, vaan yksi tieteellisen päättelyn kulmakivistä. Pelottaa ajatella, millaista on se tutkimus, jota tieteelliset päättelysäännöt eivät koske. Aika näyttääkin, saadaanko kokeilun tuloksena päätöksenteon tueksi esimerkiksi narratologisiin tai hermeneuttisiin menetelmiin perustuvia tutkimustuloksia.
Joka tapauksessa kuntakokeilu on menetetty mahdollisuus. Lähes samoilla resursseilla olisi voitu toteuttaa kokeilu, josta olisi saatu arvokasta tietoa niin päätöksenteon kuin tutkimuksenkin näkökulmasta.
Blogi
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
kunnat
kustannus-vaikuttavuusanalyysi
politiikkatoimenpiteet
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
yhteiskunnalliset kokeilut
