Kun uudet tutkimustulokset haastavat vallitsevan tiedon
12.12.2019 Blogi Essi Eerola
Elokuussa 2018 professori Henrik Kleven esitteli julkistaloustieteilijöiden konferenssissa tutkimustuloksia, jotka haastavat aiempaa verotuksen vaikutuksiin liittyvää tutkimusta. Tarkemmin sanottuna työtulovähennyksellä ei ehkä olekaan niin suurta vaikutusta yksinhuoltajaäitien työllistymiseen kuin aikaisemmin on arvioitu.
Keynote-esitelmät ovat tärkeä osa tieteellisiä konferensseja. Usein konferenssin kiinnostavuutta arvioidaan etukäteen sen perusteella, miten kovia nimiä järjestäjät ovat onnistuneet houkuttelemaan keynote-puhujiksi. Jos luvassa on huippunimien esityksiä, useammat saattavat innostua tarjoamaan omaa käsikirjoitustaan tieteelliseen ohjelmaan ja myös konferenssin yleinen taso nousee.
Koska keynote-puhujat ovat tärkeitä kontribuutioita tehneitä tutkijoita, he ovat usein kokeneita ja sujuvia puhujia. Jotkut onnistuvat olemaan jopa viihdyttäviä. Harvoin esitykset kuitenkaan saavat aikaan mitään ihmeellistä kohua.
Toisin kävi Tampereen yliopistolla elokuussa 2018 International Institute of Public Finance -järjestön konferenssissa, johon osallistui noin 450 julkistalouden tutkijaa ympäri maailmaa. Princetonin yliopiston professori Henrik Kleven piti keynote-esityksen, josta kohistiin kokkareilla ja somessa ja jonka kalvoja pyydettiin jaettavaksi eri suunnilta.
Kleven käsitteli esityksessään Yhdysvaltojen Earned Income Tax Credit -järjestelmän (EITC) vaikutusta yksinhuoltajaäitien työllisyyteen. Järjestelmä otettiin käyttöön 1970-luvulla, ja sen keskeisenä tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä ja tukea pienituloisten työtekoa. Tukea maksetaan työtulojen perusteella siten, että tuen määrä ensin nousee tulojen mukana, pysyy sen jälkeen maksimitasolla tiettyyn tulorajaan asti, minkä jälkeen tuki laskee vähitellen nollaan. Kullakin tulotasolla tuki kasvaa huollettavien lukumäärän mukana. Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella on arvioitu, että järjestelmällä on ollut selvä positiivinen vaikutus yksinhuoltajaäitien työllisyyteen.
Järjestelmän muutoksilla aiemmin arvioitua pienempi vaikutus työllisyyteen?
Klevenin esitys pohjautui hänen tutkimukseensa, joka ei ollut julkinen vielä elokuussa 2018, mutta on nyt saatavilla hänen kotisivuillaan. Kleven vertaa käsikirjoituksessa yksin asuvien lapsettomien naisten ja yksinhuoltajaäitien työhön osallistumisasteen kehitystä noin 50 vuoden ajalta ja hyödyntää kaikkia EITC-järjestelmään vuosikymmenten aikana tehtyjä muutoksia. Hypoteesi on, että jos jokin muutos vaikuttaa yksinhuoltajaäitien työllistymiseen, myös muidenkin vastaavien muutosten pitäisi niin tehdä.
Kuitenkin vain vuoden 1993 laajennuksella näyttää olleen selvä vaikutus yksihuoltajaäitien työllisyyskehitykseen verrattuna yksin asuvien naisten työllisyyskehitykseen. Vuoden 1993 reformin jälkeen havaitut muutokset eivät kuitenkaan näytä menevän yksiin reformin aiheuttamien kannustinmuutoksien kanssa. Kokonaisuutena käsikirjoituksen viesti onkin, että EITC:n muutoksilla on pienempi vaikutus työllisyyteen kuin aikaisemmin on ajateltu. Samaan aikaan toteutetut etuusjärjestelmän muutokset vaikuttivat myös työllistymisen kannustimiin, ja ne näyttävät olevan työllisyysvaikutusten selittämisessä tärkeämpiä kuin EITC-muutokset.
Asia on kiinnostava myös akateemisten piirien ulkopuolella täällä Suomessakin. Suomen verojärjestelmässä valtionverotuksen työtulovähennys ja kunnallisverotuksen ansiotuloverovähennys ovat EITC:n kaltaisia tukimuotoja, ja aikaisempi EITC-järjestelmää koskeva tutkimustieto on heijastunut myös meillä näiden tukimuotojen työllisyysvaikutuksista käytävään keskusteluun.
Ei yksi tutkimus kesää tee, mutta vallitsevaa käsitystä haastava tutkimus rohkaisee muitakin tutkijoita tarttumaan tähän aiheeseen ja lisää siten ymmärrystämme jollain aikavälillä. Ja Klevenin tutkimus on toki vasta käsikirjoitus. Seuraavaksi se joutuu jossakin alan huippulehdessä kriittisten vertaisarvioitsijoiden syyniin. Kiinnostavaa ei ole pelkästään se, miten uusia uudet tulokset lopulta ovat, vaan myös se, miten aiempien tutkimusten tuloksia tulkitaan ja painotetaan, minkälainen kokonaiskuva eri tukimuotojen palapelin vaikutuksista lopulta muodostuu.
Lopullista artikkelia odotellessa jokainen voi itse arvioida argumentteja Klevenin verkkosivuilla:
Kleven, H. (2019): The EITC and the Extensive Margin: A Reappraisal
https://www.henrikkleven.com/uploads/3/7/3/1/37310663/kleven_eitc_sep2019.pdf
Essi Eerola
Blogi
Blogit
Kolumni
työn taloustiede
työn tarjonta
verotuet
