Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Korjausrakentaminen kannattavaa koko kansantaloudelle - vähentää energian kulutusta

15.9.2015 Tiedote

Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää energian loppukäyttöä 20 % ennustetusta loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle, käy ilmi VATT:n julkaisusta.

Energiankäytön vähennystarve on 20 % vuoden 2008 tasosta. Käytön vähentämisellä pystyttäisiin täyttämään EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet. Suorimmin tavoite koskee rakentamissektoria, joka vuonna 2012 voimaan astuneiden määräysten perusteella toteuttaa aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.

Nyt julkaistu EU:n energiatehokkuusdirektiivin taloudellisia vaikutuksia koskeva tutkimus perustuu sekä kiinteistöalan energiankäyttöä kuvaavaan VTT:n REMA-malliin että VATT:n aluetason yleisen tasapainon VERM-malliin. Mallilaskelmien perusteella uusilla määräyksillä on lievä talouskasvua voimistava vaikutus BKT kasvaessa 0,2 % vuoteen 2040 mennessä. Talouskasvu tasaa jonkin verran alueellisia eroja, sillä siitä hyötyvät erityisesti ne alueet, jotka tuottavat rakennusteollisuuden panoksia. Myös energiankäyttö vähenee rakentamissektorilla tavoitellusti. Koko kansantalouden tasolla myös päästöt vähenevät.

Rakennuksiin on sitoutunut huomattavan suuri osuus koko kansantalouden pääomakannasta. Sen kehityksellä ja ylläpidon kustannuksilla on suuri kansantaloudellinen merkitys sekä rakennuskannan tuottamien asumispalveluiden että yhteiskunnan varallisuuden kehittymisen kannalta. VATT:n tutkimuksen mukaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat nykyisellä tasollaan kustannustehokas tapa vähentää energian käyttöä. Vaikka uusien rakennusmääräysten noudattaminen aiheuttaa rakentamisessa ylimääräisiä kustannuksia, investointiaktiivisuuden nousu riittää kompensoimaan tämän menetyksen.

- Energiatehokkuusparannuksia tulee tarkastella yhtenä energia- ja ilmastopolitiikan keinoista. Tutkimuksemme perusteella se on kustannustehokas tapa vähentää energian kulutusta, kertoo yksikönjohtaja Juha Honkatukia VATT:sta.

- Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Helpointa ja kustannustehokkainta energiatehokkuuden parantaminen on yhdistää muuhun korjaamiseen, eli silloin kun rakenne on joka tapauksessa uusittava, kertoo tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä.

- Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että rakennusten energiansäästö on kannattavaa myös koko kansantaloudelle, vaikka sen hyödyt ja kustannukset jakautuvatkin alueellisesti epätasaisesti, toteaa rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.

Koko ns. korjausvajeen kurominen kiinni on laskelmien perusteella ongelmallinen ja ylimitoitettu toimi. Se aikaistaa korjausinvestointeja, mikä johtaa epäoptimaaliseen investointiuraan. Investointien taso laskeekin korjausjakson jälkeen selvästi perusuraa alhaisemmalle tasolle. Korjausjakson aikana kerrytetyt resurssit joutuvat vajaakäyttöön, mikä hidastaa talouskasvua.

Ympäristöministeriö toteutti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen kanssa uudenlaisen, teknistaloudellisen ja aluetaloudellisen lähestymistavan yhdistävän tutkimushankkeen. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää uusi menetelmä rakennuskantaan tehtävien korjausinvestointien kustannustehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden arvioimiseksi.

Lisätietoja:

Tutkija Antti Simola, puh. 0295 519 448, antti.simola (at) vatt.fi

Julkaisu:

Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten aluetaloudelliset vaikutukset
VATT Tutkimukset 182, 2015.

Tiedote Tiedote Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energia energiankulutus energiatehokkuus kansantalous politiikkatoimenpiteet rakentaminen yleisen tasapainon malli
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla