Korjausrakentaminen kannattavaa koko kansantaloudelle - vähentää energian kulutusta
Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää energian loppukäyttöä 20 % ennustetusta loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle, käy ilmi VATT:n julkaisusta.
Energiankäytön vähennystarve on 20 % vuoden 2008 tasosta. Käytön vähentämisellä pystyttäisiin täyttämään EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet. Suorimmin tavoite koskee rakentamissektoria, joka vuonna 2012 voimaan astuneiden määräysten perusteella toteuttaa aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.
Nyt julkaistu EU:n energiatehokkuusdirektiivin taloudellisia vaikutuksia koskeva tutkimus perustuu sekä kiinteistöalan energiankäyttöä kuvaavaan VTT:n REMA-malliin että VATT:n aluetason yleisen tasapainon VERM-malliin. Mallilaskelmien perusteella uusilla määräyksillä on lievä talouskasvua voimistava vaikutus BKT kasvaessa 0,2 % vuoteen 2040 mennessä. Talouskasvu tasaa jonkin verran alueellisia eroja, sillä siitä hyötyvät erityisesti ne alueet, jotka tuottavat rakennusteollisuuden panoksia. Myös energiankäyttö vähenee rakentamissektorilla tavoitellusti. Koko kansantalouden tasolla myös päästöt vähenevät.
Rakennuksiin on sitoutunut huomattavan suuri osuus koko kansantalouden pääomakannasta. Sen kehityksellä ja ylläpidon kustannuksilla on suuri kansantaloudellinen merkitys sekä rakennuskannan tuottamien asumispalveluiden että yhteiskunnan varallisuuden kehittymisen kannalta. VATT:n tutkimuksen mukaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat nykyisellä tasollaan kustannustehokas tapa vähentää energian käyttöä. Vaikka uusien rakennusmääräysten noudattaminen aiheuttaa rakentamisessa ylimääräisiä kustannuksia, investointiaktiivisuuden nousu riittää kompensoimaan tämän menetyksen.
- Energiatehokkuusparannuksia tulee tarkastella yhtenä energia- ja ilmastopolitiikan keinoista. Tutkimuksemme perusteella se on kustannustehokas tapa vähentää energian kulutusta, kertoo yksikönjohtaja Juha Honkatukia VATT:sta.
- Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Helpointa ja kustannustehokkainta energiatehokkuuden parantaminen on yhdistää muuhun korjaamiseen, eli silloin kun rakenne on joka tapauksessa uusittava, kertoo tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä.
- Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että rakennusten energiansäästö on kannattavaa myös koko kansantaloudelle, vaikka sen hyödyt ja kustannukset jakautuvatkin alueellisesti epätasaisesti, toteaa rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
Koko ns. korjausvajeen kurominen kiinni on laskelmien perusteella ongelmallinen ja ylimitoitettu toimi. Se aikaistaa korjausinvestointeja, mikä johtaa epäoptimaaliseen investointiuraan. Investointien taso laskeekin korjausjakson jälkeen selvästi perusuraa alhaisemmalle tasolle. Korjausjakson aikana kerrytetyt resurssit joutuvat vajaakäyttöön, mikä hidastaa talouskasvua.
Ympäristöministeriö toteutti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen kanssa uudenlaisen, teknistaloudellisen ja aluetaloudellisen lähestymistavan yhdistävän tutkimushankkeen. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää uusi menetelmä rakennuskantaan tehtävien korjausinvestointien kustannustehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden arvioimiseksi.
Lisätietoja:
Tutkija Antti Simola, puh. 0295 519 448, antti.simola (at) vatt.fi
Julkaisu:
Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten aluetaloudelliset vaikutukset
VATT Tutkimukset 182, 2015.
Tiedote
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energia
energiankulutus
energiatehokkuus
kansantalous
politiikkatoimenpiteet
rakentaminen
yleisen tasapainon malli
