Kiinan tuonti myllertää Suomen työmarkkinoita
Kiinan tuonti lisää työpaikan menetyksen tai työpaikasta lähtemisen todennäköisyyttä Suomessa.
Kiinan tuonnin kasvu polarisoi suomalaista työtä ja palkkoja, sillä suurin riski työpaikan menetyksestä tai palkkatulojen pienenemisestä kohdistuu keskitason koulutuksen omaaviin tuotannon työntekijöihin. Korkeasti koulutetullekin työvoimalle Kiinan tuonnin kasvu merkitsee kohonnutta riskiä työn menettämisestä, mutta toisaalta myös korkeampia palkkoja.
VATT:n tuore tutkimus antaa yksityiskohtaista tietoa kasvavan Kiinan tuonnin vaikutuksista työntekijöihin Suomessa. Tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen teollisuusyritykset. Tuonnin osalta tarkastellaan sekä lopputuotteiden tuontia että välituotteiden tuontia. Tuomalla välituotteita Kiinasta yritys siirtää omaa tuotantoaan Kiinaan tai korvaa välituotteiden kotimaista tuotantoa kiinalaisilla tuotteilla.
Tutkimus osoittaa, että molemmat tuontimuodot lisäävät työpaikan menetyksen tai työpaikasta lähtemisen todennäköisyyttä Suomessa.
Lopputuotteiden Kiinan tuonnin kasvulla on kielteisemmät vaikutukset Suomen teollisuusyritysten työllisyyteen kuin välituotteiden Kiinan tuonnin kasvulla. Keskimääräisen lopputuotteiden tuonnin kaksinkertaistuminen lisää työntekijän työpaikan menetyksen riskiä kahden vuoden sisällä 13.5 %, kun sama vastaava kasvu keskimääräisessä välituotteiden tuonnissa lisää työpaikan menetyksen riskiä kahden vuoden sisällä 4.8 %:llä.
Kiinan tuonnin vaikutukset eivät kohdistu tasaisesti koulutustason eivätkä ammattiryhmien mukaan. Tuonnin kasvu lisää etenkin keskitason koulutuksen omaavien tuotannon työntekijöiden työpaikan menetyksen riskiä. Myös heidän uudelleentyöllistymisensä heikkenee. Korkeasti koulutetut pärjäävät parhaiten Kiinan tuonnin mylläämillä kotimaisilla työmarkkinoilla. He löytävät uutta työtä, sillä kohonneesta työpaikan menetyksen riskistä huolimatta heidän kokonaistyöllisyyteensä ei juuri pienene.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Kiinan tuonnin kasvu on saattanut myötävaikuttaa suomalaisen työn polarisoitumiseen. Tuontikilpailu polarisoi työllisyyden lisäksi teollisuusalan työntekijöiden palkkoja Suomessa. Tuontikilpailu vaikuttaa positiivisesti korkeasti koulutettujen työntekijöiden vuosi- ja tuntiansioihin, kun taas muiden työntekijöiden palkkoihin vaikutukset ovat negatiiviset. Suurimmat tulonmenetykset iskevät keskitason tuotannon työntekijöihin, joilla on myös suurin riski menettää työpaikkansa.
Laaja tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen teollisuusyritykset ja niiden työntekijät. Tämä on tärkeää, sillä näin voidaan muodostaa vertailuryhmä niiden yritysten välillä, joilla on tuontia Kiinasta, niihin joilla sitä on hyvin vähän tai ei ollenkaan. Ajallisesti tutkimus kattaa vuodet 1998–2009. Aineisto on koottu yhdistämällä Tullin ulkomaankauppatietoja Suomen työntekijä- ja työnantajatilastoihin. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty yksityiskohtaisia tietoja käytetyistä välituotteista, teollisuusalan työllisyydestä ja palkoista.
”Suomalaisyritysten on tärkeä nähdä Kiinan tuonti mahdollisuutena ylläpitää korkeaa kilpailukykyä. Siirtämällä Kiinaan sen tyyppistä tuotantoa, joka ei kannata täällä, voimme lisätä sen tuotannon tuottavuutta, mikä jää Suomeen – ja näin pysyä kilpailukykyisenä lopputuotteiden kilpailussa”, erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala sanoo.
Lisätietoja:
Katariina Nilsson Hakkala, erikoistutkija
Julkaisu:
Worker-level consequences of import shocks
VATT Working Papers 74, 2016.
Tiedote
Tiedote
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
kansainvälinen kauppa
kauppapolitiikka
polarisaatio
teknologinen kehitys
teollisuus
tuonti
työmarkkinat
yritykset
yritysten kilpailukyky
