Käyttäytymisvaikutukset mikrosimulointimalleissa: miten talouspolitiikka vaikuttaa työllistymiseen ja tuloeroihin?
Staattiset simuloinnit voivat antaa uskottavan arvion uudistusten lyhyen aikavälin vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä käyttäytymisvaikutusten puuttuminen voi kuitenkin johtaa vaillinaiseen kuvaan uudistusten kokonaisvaikutuksista, Olli Kärkkäinen ja Tuomas Matikka kirjoittavat Talous & Yhteiskunta -lehdessä.
Mikrosimulointimalleilla pyritään selvittämään lainsäädännön vaikutukset henkilöiden käytettävissä oleviin tuloihin. Suomessa käytössä olevat mikrosimulointimallit ovat pääosin staattisia, eli niissä ihmisen ei oleteta reagoivan lainsäädännön muutoksiin muuttamalla käyttäytymistään.
Käyttäytymisvaikutukset voidaan kuitenkin ottaa huomioon monella eri tavalla. Ne ovat keskeisiä etenkin työnteon kannustimiin liittyvissä uudistuksissa, jolloin käyttäytymisvaikutuksilla täydennetty malli voi antaa paremman kuvan kokonaisvaikutuksista.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ja VATT:n erikoistutkija Tuomas Matikka ovat kirjoittaneet juuri ilmestyneeseen Talous & Yhteiskunta –lehteen (4/2018) katsauksen erilaisiin mallinnusvaihtoehtoihin.
Artikkelissa esitelty rakenteellisen työn tarjonnan mallin tarkastelu perustuu marraskuussa 2018 ilmestyneeseen selvitykseen Työn tarjonnan mallintaminen osana talouspolitiikan arviointia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 72/2018).
Tuomas Matikka
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Uutinen
käyttäytymisvaikutukset
mikrosimulointi
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
sosiaaliturva
talouspolitiikka
työllisyys
työn tarjonta
verotus