Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Kannustinjärjestelmien soveltaminen kuntatalouden ohjaamisessa haastavaa

29.6.2018 Tiedote

Kuntien suoriutumista palveluntuottajana on mitattava mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, kunnan toimintaa kattavasti edustavilla indikaattoreilla. Tuottavuus- ja tehokkuusmittauksen menetelmien sijaan kuntien kannustaminen voisi perustua kuntien väliseen kilpailuun, esimerkiksi palkitsemalla kuntia nettomuutosta, VATT:n selvityksessä todetaan.

Tienviittoja Järvenpäässä.Kuva: Helen Penjam / Flickr.com (rajattu, CC BY 2.0)

Kuntien tehtävistä ja velvoitteista tavoitellaan noin miljardin euron säästöjä, joista osa on hallituksen suunnitelman mukaan tarkoitus saavuttaa kuntien käyttötalouden kannustinmallilla. Kannustinmallilla olisi tarkoitus tehostaa kuntatalouden toimintaa siirtämällä pieni osa peruspalveluiden valtionosuuksista jaettavaksi siten, että kannustimella palkittaisiin paremmin suoriutuvia kuntia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksessä tarkastellaan mahdollisuuksia ohjata kuntataloutta tällaisella kannustinpohjaisella järjestelmällä. Selvityksessä analysoidaan taloustieteellisestä näkökulmasta, mitä riskejä kannustinjärjestelmiin liittyy ja mitä ominaisuuksia hyvällä järjestelmällä on.

Hyvä kannustinmalli ei heikennä, vaan vahvistaa kuntien välistä luonnollista kilpailua

Kuntien vertailu suoriutumisestaan julkisten palveluiden tuottajana on vaikeaa, koska kaikkia olennaisia laatu-, tarve- ja kustannuseroja on hankala havaita. Kunnan tuottavuuden tai tehokkuuden mittaamiseen perustuvat kannustinjärjestelmät ovat siten ongelmallisia, eikä niitä VATT:n tutkijoiden mukaan tulisi tästä syystä soveltaa kuntatalouden ohjauksessa.

Selvityksessä käsitellään vaihtoehtoisia mittareita, jotka kuvaavat kuntien suoriutumista palvelutuotannostaan mahdollisimman kattavasti. Yksi tällainen kokonaisvaltaisesti kunnan onnistumista ja kansalaisten hyvinvointia kuvaava mittari on nettomuutto.

Nettomuuttoon perustuva kannustinjärjestelmä välttäisi monia tuottavuus- ja tehokkuusmittaukseen perustuvan suoritusmittauksen ongelmista ja on mallina yksinkertainen, mutta senkin käytännön toteutus sisältää haasteita. Tutkijat korostavat, että nettomuuttomallissa kuntia tulisi verrata vain vertailukelpoisiin kuntiin, sillä kuntien edellytykset vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja niiden omasta toiminnasta riippumaton houkuttelevuus poikkeavat merkittävästi toisistaan.

”Vaikka selvityksessä ei ole mahdollista ehdottaa mitään yksittäistä kannustinjärjestelmää sovellettavaksi sellaisenaan, päätöksentekijöiden on hyvä tiedostaa, mitä sudenkuoppia kannustinjärjestelmien rakentamiseen ja hyödyntämiseen kuntatalouden ohjaamisessa voi liittyä”, toteaa VATT:n erikoistutkija Antti Saastamoinen.

”Käyttötalouden kannustinmallia rakennettaessa on tärkeää tunnistaa myös mahdolliset negatiiviset kannustinvaikutukset. Kannustinmallin tavoitteet tulee asettaa erityisen huolellisesti, jottei järjestelmä ohjaisi kuntien toimintaa ei-toivottuun suuntaan”, korostaa VATT:n tutkimusohjaaja Mika Kortelainen. 

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Tutkimus:

Arvioita kuntien käyttötalouden kannustinjärjestelmistä.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 49/2018.

Lisätiedot:

erikoistutkija Antti Saastamoinen, p. 0295 519 500, [email protected]
johtava tutkija, tutkimusohjaaja Mika Kortelainen, p. 0295 519 421, [email protected]

Mika Kortelainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote julkistalous julkisten palveluiden tehokkuus kilpailu kunnat kuntatalous muuttoliike valtionosuusjärjestelmä
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla