Kaikki haluavat pienemmät verot
18.3.2016 Blogi Jarkko Harju
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki haluavat alentaa ansiotuloverotusta. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa noin miljardin veronkevennykset, mikäli riittävä kilpailukykyä parantava paketti saadaan aikaan.
Kuva: Aleksei Andreev (cropped)
Tämä saa kannatusta odotetusti erilaisilta etujärjestöiltä (kuten EK, Veronmaksajat, MaRa) ja puoluekentän oikealta laidalta, mutta hiukan yllättävästi tukea tulee myös vasemmalta. Palkansaajajärjestöt (erityisesti PAM) ovat jopa asettaneet ehdoksi kilpailukykyneuvottelujen jatkamiselle sen, että tuloveroja alennetaan.
Se, miksi verojen alennusta niin intohimoisesti juuri nyt tavoitellaan, on kuitenkin epäselvää. Toki palkansaajien ostovoima paranee kun tuloverotusta kevennetään, ja siksi myös PAMin ehto voi olla ihan ymmärrettävä. Mutta jos ajatellaan, että veronkevennyksillä saataisiin ihmiset tekemään huomattavia määriä lisää työtä, niin tämä tavoite voi jäädä saavuttamatta. Vasta valmistuneessa selvityksessämme käymme kattavasti läpi viimeaikaista akateemista kirjallisuutta tuloverojen vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen. Yhteenvetonamme on, että tuloverot vaikuttavat melko vähän ihmisten työntarjontapäätöksiin.
Lisäksi tärkeämpää on se, miten ja keiden verotusta mahdollisesti kevennettäisiin. Yleisessä keskustelussa tämä kaikki on leivottu epämääräiseksi ajatukseksi, että veroja nyt vain tulee keventää. Mutta miten? Ilmeisesti yhtä suuri tuloveronalennus tarjottaisiin kaikille? Vaihtoehtoja tälle on tietysti monia. Olisikin hyvä miettiä tarkkaan, kenelle nämä kevennykset kohdistettaisiin.
Kilpailukykypaketissa olevien palkansaajien vakuutusmaksujen korotuksen kompensoiminen tuloveronkevennyksillä tai vähennysten laajentaminen palauttaisi kyllä palkansaajien ostovoimaa. Mutta, jos veronkevennykset toteutetaan esimerkiksi kaikille palkansaajille samansuuruisina, melko pienellä joukolla kokonaisverorasitus oleellisesti muuttuisi. Siksi tämäntyyppinen veronkevennys tuskin aiheuttaisi suuria vaikutuksia työnteon määrään. Lisäksi esimerkiksi työtulovähennyksen korottaminen on tutkimuskirjallisuuden perusteella tehoton ja kallis keino lisätä työhön osallistumisen astetta.
Mitä tutkimuskirjallisuudesta sitten voidaan oppia? Keiden tuloveronalennuksella voisi olla suurimmat vaikutukset työnteon määrään? Selvityksemme pohjalta voidaan todeta, että keskituloiset reagoivat tuloveroihin kaikkein vähiten. Eli keskituloisten verorasituksen kevennyksellä ei saataisi kasvatettua työnteon määrää merkittävästi. Sen sijaan vaikutukset ovat todennäköisesti suurempia tulojakauman ala- ja yläpäissä. Toisaalta tulojakauman yläpäässä ison osan kokonaisvaikutuksesta on havaittu olevan verosuunnittelua eri tulolajien välillä, joka ei välttämättä ole kovin tavoiteltavaa. Vaihtoehdoksi jäisikin yrittää kohdistaa kevennykset tulojakauman alapäähän tai tiettyihin erityisryhmiin, joilla voitaisiin saada tehokkaammin aikaan parannusta työllisyydessä.
Näihin kohdennettuihin tuloloukkujen pienentämiseen pyrkiviin ratkaisuihin kannattaisikin uhrata muutama ajatus. Tällöin veronkevennyksillä voitaisiin aidosti saada aikaan sekä haitallisten kannustimien purkamista että mahdollisesti positiivisia vaikutuksia työllisyyteen.1 Hätiköinti veronkevennysten kanssa ei siis välttämättä kannata, vaan kannattaisi miettiä tarkkaan voitaisiinko samalla korjata joitain verojärjestelmän vääristymiä, jos varaa veronkevennyksiin löytyy.
1 Näiden loukkujen poistamista on pohdittu jo aiemminkin tässä kolumnisarjassa.
Jarkko Harju
Blogi
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
julkinen talous
kotitaloudet
käyttäytymisvaikutukset
politiikkatoimenpiteet
tuloverotus
työllisyys
työn tarjonta
