Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

KAA 3/2018 vp Kumotaan HE 124/2017 vp

6.2.2019

Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/30/07.01/2019

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa kansalaisaloitteesta, jolla vaaditaan lakia niin kutsutusta "aktiivimallista" (HE 124/2017 vp) kumottavaksi. Vuodesta 2018 lähtien työttömyysetuutta on voitu alentaa 4,65 prosenttia 65 maksupäivältä, jos työtön ei ole osoittanut riittävää aktiivisuutta edeltävien 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukauden aikana. Aktiivisuusehto katsotaan täyttyneeksi, jos henkilö on työskennellyt vähintään yhden kalenteriviikon verran työssäoloehtoa kartuttavassa työssä tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka osallistunut vähintään viisi päivää työllistymistä edistäviin palveluihin 65 päivän aikana.

Aloitteessa huomautetaan, että rekrytointipäätöksen tekee viimekädessä työnantaja ja että työvoimaviranomaiset päättävät työllisyyspalvelujen alueellisesta tarjonnasta ja osallistujien valinnasta palvelujen piiriin. Näin ollen aktiivisuusehdon täyttyminen ei juuri olisi työnhakijan omasta toiminnasta kiinni ja siksi aktiivimalliin pohjautuvat päivärahaleikkaukset ovat kohtuuttomia. 

On totta, etteivät työllistyminen ja TE-palvelujen käyttö ole täysin työnhakijan omissa käsissä. Aktiivisesti työtä etsivä ja TE-palveluiden piiriin pyrkivä työnhakija ei välttämättä onnistu täyttämään aktiivisuusehtoa, jolloin hänen päivärahaansa leikataan. Vaikka tämä voi tuntua kohtuuttomalta, on syytä huomauttaa, ettei asetelma radikaalisti poikkea aktiivimallia edeltäneestä tilanteesta: työtön kassanjäsen, joka ei pyrkimyksistään huolimatta onnistu työllistymään riittävän pitkäksi aikaa, menettää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahansa enimmäiskauden (300, 400 tai 500 päivää) täyttyessä ja putoaa työmarkkinatuelle. Paluu ansiosidonnaiselle päivärahalle edellyttää työskentelyä kunnes työssäoloehto täyttyy uudelleen. Sama logiikka pätee jossain määrin myös työttömyyskassoihin kuulumattomiin, koska peruspäiväraha ei ole tarveharkintainen etuus toisin kuin työmarkkinatuki. Toisin sanoen työttömyyskorvauksen taso riippui työhistorialla mitatusta aktiivisuudesta jo ennen aktiivimalliakin. Aktiivimallin myötä aktiivisuutta tarkastellaan vain aiempaa selvästi tiheämmin.  

Työttömyyskorvauksen tason sitominen työhistoriaan tai muulla tavalla osoitettuun aktiivisuuteen voi olla perusteltua työttömyysturvan kannustinvaikutusten näkökulmasta. Mutta se, onko aktiivimalli tuonut jotain lisäarvoa aiempaan tilanteeseen verrattuna, on avoin kysymys. Suomessa ansioturvan kesto on poikkeuksellisen pitkä, vaikka enimmäiskestoa onkin viime vuosina lyhennetty. Siinä mielessä aktiivisuuden tarkasteleminen aiempaa tiheämmin on saattanut olla hyväkin idea. Toisaalta aktiivimalli on lisännyt byrokratiaa Kelassa ja työttömyyskassoissa sekä tehnyt työttömyysturvajärjestelmästä entistä monimutkaisemman. Lisäksi aktiivimalli saattaa vääristää motiivia hakeutua erilaisten TE-palveluiden piiriin. Jos työttömät hakeutuvat TE-palveluihin vain välttääkseen sanktiot eivätkä pyrkiäkseen löytämään sellaisia palveluja, jotka parhaiten tukisivat heidän työllistymismahdollisuuksiaan, aktiivimalli voi heikentää TE-palveluiden vaikuttavuutta ja siten mahdollisesti pidentää työttömyysjaksoja. 

Aloitteen mukaan aktiivimallista pitäisi luopua sillä perusteella, että malli on "kohtuuton". Kohtuuttomuus on subjektiivinen käsite, joten sen arviointi on syytä jättää poliittisille päätöksentekijöille. Aktiivimallin kohtuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta punnittaessa olisi kuitenkin oleellista tietää, missä määrin aktiivimalli on lisännyt työttömien aktiivisuutta ja onko malli lyhentänyt työttömyysjaksoja. Lisäksi olisi hyödyllistä tietää, ovatko etuuksien maksuviiveet ja toimeentulotuen tarve lisääntyneet aktiivimallin käyttöönoton myötä. Tällaista tietoa ei valitettavasti vielä ole saatavilla. Aktiivimallin vaikutusten arviointi tulee olemaan hankalaa, koska uudistus astui kerralla voimaan ja koski kaikkia työttömiä. Aktiivimallia olisi voinut ensin kokeilla joissakin työttömien ryhmissä tai vaihtoehtoisesti ottaa malli käyttöön vaiheittain. Näin menettelemällä tutkijat pystyisivät huolellisesti arvioimaan mallin vaikutuksia, ja tämän tutkimustiedon avulla poliittiset päätöksentekijät olisivat sitten voineet päättää mallin jatkosta tai muokata sitä haluttuun suuntaan. Nyt aktiivimallin kohtalosta riidellään ilman kunnollista tietoa sen toimivuudesta ja vaikutuksista. 

Vaikka aktiivimallin luotettava arviointi on hankalaa ja osittain mahdotontakin, sen vaikutuksia pystytään jossain määrin arvioimaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke tulee tuottamaan tietoa näistä vaikutuksista vuoden 2019 aikana.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Anni Huhtala            
Ylijohtaja        

Tomi Kyyrä
Tutkimusprofessori, tutkimusohjaaja

Hanna Pesola
Erikoistutkija
 

Hanna Pesola Tomi Kyyrä
Lausunnot Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla