Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Isot asiat liikkeessä

26.8.2014 Blogi Juhana Vartiainen

Jo seitsemättä vuotta jatkunut Euroopan ja USA:n talouden heikkous on toiminut tervetulleena kylmänä suihkuna makrotalousteorian vallitseville ideoille.

Ennen vuonna 2007 kärjistynyttä finanssikriisiä ekonomistikunta ja makrotalouden tutkijat olivat laiskasti tuudittautuneita kylmän sodan jälkeen vahvistuneeseen markkinauskoon. Ajateltiin, että markkinatalous ja rahoitusmarkkinat kyllä säätelevät itse itsensä, kunhan finanssi- ja rahapolitiikka on sidottu pitkän aikavälin vastuullisuuden takaavilla säännöillä. Rahapolitiikassa tämä tarkoitti inflaatiotavoitetta ja finanssipolitiikassa puolestaan erilaisia velka- ja alijäämärajoituksia. Rahoitusmarkkinoiden ajateltiin toimivan järkevästi ja säätelevän itse itseään. Olimme kaikki keynesiläisiä, kyllä, mutta keynesiläisyyden merkitys nähtiin aika rajallisena, teknokratiana jolla tarvittaessa joudutetaan talouden tasapainottumista.

Nyt olemme monessa suhteessa viisaampia, ja ainakin nöyrempiä. Erityisesti on yltynyt huoli siitä, että Euroopan ja mahdollisesti USA:nkin talous on juuttunut pitkäaikaiseen heikkouteen (”secular stagnation”, termi jonka lanseerasi hiljattain uudestaan yksi USA:n johtavista talousteoreetikoista, Lawrence Summers).

Viime aikoina onkin erityisesti parhaiden makrotalousteoreetikkojen toimesta esitetty spekulatiivisia mutta kiintoisia teorioita1, joiden sisältö on synkkä: ei voi sulkea pois pitkäaikaisen nollakasvun mahdollisuutta. Pohjimmainen syy on säästämishalukkuuden kasvu ja kokonaiskysynnän puute, ja niiden taustalla on puolestaan sellaisia tekijöitä kuin väestön ikääntyminen, valtioiden velkaantuminen ja eriarvoisuuden kasvu. Olemme kenties tilanteessa, jossa tarvittaisiin selvästi negatiivista reaalikorkoa, jotta talous saataisiin takaisin tasapainoon – ja koska nimelliskorkoa ei voi laskea alle nollan, rahapolitiikka ei saa työnnetyksi taloutta ylöspäin. Ehkäpä Keynes hymyilee jossain oman pilvensä päällä.

Emme tietysti tiedä, miten talouskehitys etenee ja pidän kaikesta huolimatta todennäköisenä, että Euroopankin talous pikku hiljaa elpyy. Mutta, jos heikkous jatkuu, uusista teorioista kumpuaa varmasti uusia ja radikaaleja talouspolitiikan suosituksia. Yhden mainitakseni: voi olla että keskuspankit joutuvat jossain vaiheessa vakavasti harkitsemaan inflaatiotavoitteidensa nostamista.

Toinen ja vielä hurjempi johtopäätös voi olla, että Euroopan yhteisen rahan rakennelma ei kerta kaikkiaan ole ajan mittaan elinkelpoinen ilman jonkinlaista yhteistä finanssipolitiikkaa. EKP ei vielä ole tehnyt kaikkea mitä se voisi tehdä, mutta jos uudetkaan toimet eivät auta, voidaan tulla tilanteeseen, jossa joudutaan tinkimään euroalueiden valtiontalouksien keskuspankkirahoituksen kiellosta ja käytännössä sallimaan setelirahoitukseen perustuva finanssipoliiittinen elvytys. Se voi edellyttää kokonaan uudenlaista EU:n ja euroalueen perustuslakia. En pidä tällaista kehityskulkua todennäköisenä, mutta sitä ei mielestäni voi sulkea kokonaan pois.

Tulevaisuutta emme voi ennustaa. Mutta nuorille, vaikkapa lukiolaisille, jotka laativat tulevaisuuden suunnitelmia, tästä kumpuaa vahva viesti jonka VATT:inkin puolesta voi kajauttaa eteenpäin: harkitsepa kansantaloustieteen opiskelua. Jos et pelkää matemaattista ja analyyttistä päättelyä ja olet kiinnostunut yhteiskunnan suurista kysymyksistä, kansantaloustiede tarjoaa niihin jännittävän, haastavan, palkitsevan ja nopeasti kehittyvän näkökulman. Eikä näytä siltä että että talouden ja talouspolitiikan päätösten ongelmat olisivat maailmasta katoamassa.

Juhana Vartiainen
ylijohtaja

1 Ks. nettikirja Secular Stagnation: Facts, Causes and Cures, toimittaneet Coen Teulings ja Richard Baldwin, CEPR ja VoxEU 2014.

Blogi Tiedote kansantalous talouskasvu talouspolitiikka
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot