Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

12.10.2018

Asiantuntijalausunto eduskunnan työ- ja elinkeinojaostolle

Lausunnon diaarinumero: VATT/339/07.01/2018

Teema: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemisen haasteet ja kehittämiskohteet sekä vuoden 2019 valtion talousarvioehdotuksen uudet toimet ja niiden vaikutukset.

Julkisilla suorilla tuilla ja verokannustimilla voidaan pyrkiä korjaamaan yritysten yhteiskunnan kannalta liian alhaisia t&k-investointeja. Tukitoimien kohteena tulisi olla t&k-toiminta, jota yritykset eivät ilman tukea toteuta. Tällaisilla hankkeilla on kuitenkin tyypillisesti alhaiset tuotot. Jotta julkinen tuki olisi kannattava yhteiskunnallinen investointi, tulisi tuettavalla hankkeella olla myönteisiä ulkoisvaikutuksia. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu julkisen tuen myötä tehtävistä t&k-investoinneista myönteisiä ulkoisvaikutuksia.1 Tämä puoltaa t&k-tukien oikein kohdennettua käyttöä. Lisäksi hankkeiden, joissa on erityisen korkea riski tai vaikeasti arvioitavat tulevaisuuden tuotot, voi olla vaikea saada yksityistä rahoitusta, jolloin julkinen tuki voi olla perusteltua.

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta v. 2030 mennessä maailman vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Tähän kytkeytyen t&k-intensiteettitavoite (t&k-menot/bkt) on asetettu 4 prosenttiin, joka on huomattava nousu v. 2018 arvioidusta 2.65 prosentista. Tavoitteen voidaan katsoa olevan silti realistinen, sillä osassa maata t&k-intensiteetti on ollut tavoitellulla tasolla tai lähellä sitä (mm. Uusimaa ja Pirkanmaa).

Valtion t&k-kokonaisrahoitus nousee v. 2019, mutta sen bkt-osuus pysyy ennallaan, eikä siksi suoraan kasvata t&k-intensiteettiä. Innovaatiopolitiikan osalta t&k-intensiteetin nostaminen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä edellyttäisi näin ollen tuntuvaa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden lisääntymistä.

Kotimainen tutkimus on osoittanut, että innovaatiotuilla on myönteisiä vaikutuksia yritysten t&kinvestointeihin, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Tutkimus on myös antanut viitteitä siitä, että myönteiset vaikutukset ovat suuria sellaisten hankkeiden joukossa, jotka tulevat tuen piiriin kun valtuuksia lisätään.2 Näin ollen Business Finlandin innovaatiorahoituksen valtuuksien lisäyksen voidaan odottaa vaikuttavan myönteisesti t&k-investointien tasoon. Koska julkisen t&k-rahoituksen Bkt-osuus ei kuitenkaan kasva, esitetyllä valtuuksien lisäyksellä ei voida odottaa olevan merkittäviä vaikutuksia koko maan t&kintensiteettiin. 

Vaikuttavuuden lisäämiseksi politiikkatoimet tulisi kohdistaa entistä tarkemmin siihen innovaatiosektorin toimintaan, jolla tukitoimien voidaan odottaa luovan aidosti uusia innovaatiopanostuksia. Toimien kohdentaminen sellaiseen innovaatiotoimintaan, jolla on suuret suorat kaupalliset tuotot innovaation tekevälle yritykselle, ei voida odottaa lisäävän innovaatiopanostuksia merkittävästi, sillä yritysten on kannattavaa toteuttaa nämä innovaatiopanostukset ilman valtion tukea. Merkittävien lisäpanostusten aikaansaamiseksi julkinen rahoitus tulisi kohdentaa innovaatiotoimintaan, joka on kannattavaa vain tuen myötä.

Yksityisten lisäpanostusten lisäksi innovaatiopolitiikan tulisi tuottaa positiivisia ulkoisvaikutuksia. Tämä tarkoittaa mm. tiedon leviämisen myötä syntyviä lisähyötyjä muissa kuin tukea saavissa yrityksissä. Ulkoisvaikutusten kannalta perustutkimuksella voi olla merkittävä rooli, sillä sen tulokset ovat tyypillisesti avoimemmin saatavilla kuin yritysten kaupallisiin innovaatioihin kytkeytyvä tieto. Tältä osin esitetyt tavoitteet vahvistaa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä voivat parantaa tukien kohdentumista sellaiseen innovaatiotoimintaan jolla on positiivisia ulkoisvaikutuksia, mutta tutkimustieto asian luotettavaksi arvioimiseksi on niukkaa.

T&k-rahoitukselle talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista (mm. tuettujen yritysten viennin ja t&k-panostusten kasvu) tulisi arvioida systemaattisesti tieteellisiin koeasetelmiin perustuvilla arviointitutkimuksilla (mm. satunnaistetut kenttäkokeet). Tieteellisiin koeasetelmiin perustuvaa arviointia voidaan luotettavasti toteuttaa yritystukiohjelmissa. Arvioinneista on lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä. Tieteelliset arviointitutkimukset ovat ainoa luotettava tapa saada tietoa siitä, kohdentuvatko tuet tehokkaasti, ja kasvattaa tietopohjaa politiikkatoimien vaikuttavuuden parantamisen tueksi.

________

1 Myönteisiä ulkoisvaikutuksia on löydetty mm. t&k-verohuojennusohjelmien osalta Yhdysvalloissa (Bloom, Schankerman ja Van Reenen, 2013) ja Britanniassa (Dechezleprêtre, Einiö, Martin, Nguyen ja Van Reenen, 2016).

2 Mm. Einiö (2014).

________

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Anni Huhtala
ylijohtaja

Elias Einiö
erikoistutkija

________

Kirjallisuutta:

Bloom, N., Schankerman, M. ja Van Reenen, J. (2013) "Identifying technology spillovers and product market rivalry." Econometrica, 81(4) 1347-1393.

Dechezleprêtre, A., Einiö, E., Martin, R., Nguyen, K. ja Van Reenen, J. (2016) "Do tax incentives for research increase firm innovation? An RD Design for R&D", CEP Discussion Paper No. 1414.

Einiö, E. (2014) "R&D subsidies and company performance: Evidence from geographic variation in government funding based on the ERDF population‐density rule." Review of Economics and Statistics, 96(4) 710-728.

Elias Einiö
Lausunnot Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla