Harjoittelijan blogi: Hiiliverotuksen oikeudenmukaisuuskysymykset pitäisi huomioida talouspolitiikassa
11.8.2022 Blogi Selina Clarke
Erilaisilla hiiliverojärjestelmillä voidaan tasata hiiliverojen tulonjakovaikutuksia eri asemassa oleville kansalaisille. Yhtä ainoaa oikeaa mallia ei ole, sillä aina on tehtävä kompromisseja. Päästöjen vähentämiseen liittyvien vaikeiden valintojen edessä on kuitenkin tärkeää, että verotukseen liittyvät kompromissit ymmärretään, ja niistä keskustellaan, kun tehdään talouspoliittisia päätöksiä.
Viimeaikaiset hintojen nousut ovat kurittaneet lähes kaikkia kotitalouksia, mutta ne koettelevat väistämättä myös käsityksiä oikeudenmukaisuudesta.
Joku joutuu tinkimään vapaa-ajan matkustelusta ja miettii sähköautoon vaihtamista. Jollakulla taas ei ole enää varaa päivittäisiin työmatkoihin ja peruselintarvikkeisiin.
Julkisessa keskustelussa vaaditaan hiili- ja energiaverojen alentamista, vaikka hintojen nousu ei johdu ilmastotoimista. Itse asiassa sopivalla hiiliverojärjestelmällä voidaan jopa tasata eriarvoisia tulonjakovaikutuksia. Se vaatii kuitenkin syvällistä ymmärrystä verojen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Tutkimuskirjallisuudessa on aikaisemmin katsottu, että hiiliverot ovat regressiivisiä, eli pienituloiset maksavat enemmän veroja suhteessa tuloihinsa kuin suurituloiset. Tuoreimmissa tutkimuksissa on kuitenkin tuotu esille, että hiiliverojen tulonjakovaikutukset ovat monimutkaisempia ja riippuvat muun muassa siitä, mitä, keitä ja missä verotetaan, ja mitä verotuloilla tehdään.
Esimerkiksi autoilun verottaminen voi olla vähemmän regressiivistä kuin lämmityspolttoaineiden, koska alimmissa tuloluokissa autoa ei omisteta lainkaan tai keskimääräiset vuotuiset ajokilometrit ovat vähäisempiä (1). Toisaalta pienituloisten suhteellisesti suurempaan verorasitukseen viittaisi Suomessa se havainto, että dieselin veronkorotus nosti dieselin hintoja enemmän matalimman tulotason alueilla kuin korkeimpien tulojen alueilla (2).
Verotulojen palauttaminen tulonsiirtoina kotitalouksille voi vähentää epäsuotuisia tulonjakovaikutuksia. Tosin myös tulonsiirtoihin liittyy vaikeita päätöksiä (3). Pienituloisille kohdistetut tulonsiirrot voivat tehdä veroista huomattavasti vähemmän regressiivisiä. Voi kuitenkin tuntua reilummalta kompensoida kaikkia kansalaisia kuin vain tiettyjä ryhmiä, koska tulonsiirtoihin oikeutetun ryhmän rajaaminen on väistämättä tulkinnanvaraista. Rajauksen ulkopuolelle jää melkein aina joku, joka olisi "ansainnut” tulonsiirron. Hiiliverojärjestelmässä on paljon muuttujia, jotka vaikuttavat verojen oikeudenmukaisuuteen.
Tieto lisää tuskaa, ja tuoreen tutkimuskirjallisuuden havainnot ovat monimutkaistaneet käytännön politiikan suunnittelua entisestään. Verorasitus ei vaihtele ainoastaan tuloluokkien kesken, vaan myös niiden sisällä. Esimerkiksi asuinpaikka, auton omistaminen ja asunnon lämmitystapa vaikuttavat kaikki hiiliverorasitukseemme. Tätä kutsutaan horisontaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi. Se luo sekä käytännöllisiä että periaatteellisia pulmia kompensaatiokysymykseen.
Esimerkiksi simulaatiotutkimukset, joissa on käytetty ranskalaisia tai yhdysvaltalaisia mikroaineistoja, ovat tarkastelleet, voisiko horisontaalisia tulonjakovaikutuksia vähentää tulonsiirtojen paremmalla kohdistamisella (4). Tulonsiirtojen hienosäätäminen voi kuitenkin vaatia niin paljon virkamiestyötä ja byrokratiaa, että jaettava raha hupenee tulonsiirtomekanismin rakentamiseen. Joskus taas verorasitusta selittävät vaikeasti havaittavat tekijät, kuten kulutusmieltymyksemme, jolloin tulonsiirtojen täydellinen kohdistaminen ei ole edes mahdollista.
Ei myöskään ole selvää millä periaatteella horisontaalisia vaikutuksia tulisi kompensoida (5). Onko kompensaatio perusteltua, ja sovitettavissa Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen, jos kotitalous päättää muuttaa öljylämmitteiseen kotiin alueelle, josta matkat töihin ja palvelujen ääreen ovat pitkiä ja autosta riippuvaisia?
Kuluttajien valintoja voi puolestaan ohjata budjettirajoite; esimerkiksi niukat tulot tai tiedon puute, jotka asettavat kotitalouksia eriarvoiseen asemaan. Kotitalous voi toki tietää, että sähköauto on kannattava hankinta, mutta se on kalliimpi kuin bensiiniauto eikä yksikertaisesti sovi budjettiin. Toisella kotitaloudella ei taas välttämättä ole resursseja ottaa selvää eri lämmitysjärjestelmistä. Pitäisikö valintoja silloin kompensoida?
Hiiliverojärjestelmä antaa mahdollisuuksia eriarvioistavien vaikutusten lieventämiseen. On kuitenkin totta, ettei kaikkien kotitalouksien kuluja voida kompensoida ja samalla ylläpitää verojen ohjausvaikutusta. Hiiliverohan tähtää nimenomaan haitallisen kulutuksen vähentämiseen. Nyt kun hiiliverojen aikaansaamat rasitteet voivat tuntua erityisen raskailta on kuitenkin entistäkin tärkeämpää, että verotuksen ja kompensaatioiden tarve ymmärretään, ja niitä käsitellään talouspolitiikan valmistelussa. Onneksi tätä tukee laaja ja kasvava tutkimuskirjallisuus hiiliverojen oikeudenmukaisuudesta, mihin poliittisissa päätöksissä on mahdollista tukeutua. Lopullinen tulonjakovaikutus on yleensä (epätäydellinen) kompromissi.
Lähteet:
(1) Palanne ja Sahari (2021), Henkilöautoliikenteen CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus, VATT Muistiot 63.
(2) Harju ym. (2022), The heterogeneous incidence of fuel carbon taxes: Evidence from station-level data, Journal of Environmental Economics and Management, 112.
(3) Douenne (2020), The Vertical and Horizontal Distributive Effects of Energy Taxes: A Case Study of a French Policy, The Energy Journal 41(3).
(4) Berry (2019), The distributional effects of a carbon tax and its impact on fuel poverty: A microsimulation study in the French context, Energy Policy, 124, pp. 81-94.
Cronin ym. (2019), Vertical and Horizontal Redistributions from a Carbon Tax and Rebate, Journal of the Association of Environmental and Resource Economists, University of Chicago Press, 6(S1), pp. 169-208.
(5) Eerola ym. (2021), Ympäristöhaittojen hinnoittelu - katsaus ilmastotoimia koskevaan tutkimuskirjallisuuteen, VATT Muistiot 64.
Blogi
Blogit
Energia, ilmasto ja ympäristö
Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Verotus
Yritystoiminnan verotus ja sääntely
