Talouspolitiikan arviointineuvosto: Finanssipolitiikan liikkumavaran arvo korostui koronakriisin aikana
Automaattiset vakauttajat ja päätetyt lisätoimet rajoittivat taloudellisia tappioita vuonna 2020. Vuodelle 2021 päätetyt tukitoimet, ml. koronaan liittyvät menot, ovat olleet tilanteeseen sopivia.
Tarvitaan uskottava suunnitelma liikkumavaran säilyttämiseksi myös elvytystoimien jälkeen
Nykyinen kriisi osoitti, että tukitoimet ovat ratkaisevan tärkeitä ja on välttämätöntä, että liikkumavaraa on valmiina myös tulevien kriisien yhteydessä. Arviointineuvosto on huolestunut useita vuosia jatkuneesta julkisen talouden rakenteellisesta alijäämäisyydestä, julkisen velan nopeasta kasvusta sekä paikallishallinnon kasvaneesta velasta. Vaikka kuluva vuosi ei vielä ole sopiva julkisen talouden sopeutukselle, sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava pikimmiten.
Hallituksen laatima julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta on askel oikeaan suuntaan, mutta ei nimeä varsinaisia toimenpiteitä. Tarkemman suunnitelman viivästyminen voi vaarantaa julkisen talouden kehitysnäkymät. Hallituksen tulisi myös kommunikoida vallitsevat julkiselle taloudelle ja työllisyydelle asettamansa tavoitteet selkeämmin.
Työllisyyspolitiikka on ratkaisevaa liikkumavaran säilyttämiselle ja lisäämiselle
Hallitus on tehnyt kiitettävän määrän työllisyyttä lisääviä toimia. Jotkin toiset talouspoliittiset toimet ovat kuitenkin todennäköisesti heikentäneet työllisyysnäkymiä. Työllisyysvaikutusten arvioinnissa tulisikin ottaa huomioon kaikki politiikkamuutokset sekä työllisyyspolitikasta aiheutuvat kustannukset.
Työllisyystoimien arviointi tulee olla kattavaa, koska toimien julkistaloudelliset vaikutukset ovat tärkeitä. Korkeampaan työllisyyteen tähtäävillä toimenpiteillä oli hallituskauden alussa tarkoitus varmistaa pysyvien menolisäysten rahoitus. Työllisyyden kasvu on keskeisessä asemassa kestävyysvajetta pienennettäessä.
Yksityistä velkaantumista tulisi hillitä uusin politiikkatoimin
Kotitalouksen velkaantuneisuus on kasvanut ja velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksia. Kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrien kasvut ovat keskeisiä huolenaiheita. Kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä.
Valtiovarainministeriön ehdottamat toimet yksityisen velkaantumisen hillitsemiseksi ovat tervetulleita, mutta asunto-osakeyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisi olla ehdotettua tiukempaa. Arviointineuvosto pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
Englanninkielinen raportti: Economic Policy Council Report 2020
Raportin suomenkielinen käännös: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2020
Taustaraportit
Lisätietoja:
Jouko Vilmunen, Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja
jouko.vilmunen(@)utu.fi, tel.: + 358 29 450 4119
Seppo Orjasniemi, Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri
seppo.orjasniemi(@)vatt.fi, tel.: +358 295 519 412
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 arvioimaan puolueettomasti talouspolitiikan tavoitteita, toimenpiteitä ja valmistelua. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Arviointineuvoston muut jäsenet ovat professori Martin Ellison, professori Johanna Niemi, professori Jukka Pirttilä, ja professori Jari Vainiomäki.
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
julkinen talous
talouspolitiikan arviointineuvosto
talouspolitiikka
työllisyys
