E 61/2019 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal) 11.12.2019
Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle
Lausunnon diaarinumero: VATT/50/07.01/2020
Euroopan komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta sisältää laaja-alaisen suunnitelman, jolla pyritään vastaamaan EU:n osalta ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen ja luomaan samalla uusi kasvustrategia, jossa muun muassa taloudellinen kasvu on erillään luonnonvarojen käytöstä. Keskeisenä tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalisuus EU:ssa vuoteen 2050 mennessä ja kasvattaa vuodelle 2030 asetettua tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosenttiin ja mahdollisesti 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tason.
Vihreän kehityksen ohjelma on puiteohjelma, joka käy läpi komission suunnitelmat ja aikataulut tulevista toimista ja aloitteista. Näistä keskeisimpiä ovat esimerkiksi maaliskuuhun 2020 mennessä annettava ehdotus Euroopan ilmastolaiksi, jossa vahvistettaisiin EU:n ilmastoneutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä, ja 2030 tavoitteen kasvattamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistamiset: päästökauppaa, taakanjakoa sekä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsänhoitoa (LULUCF) koskevat säädökset, energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian direktiivien tarkistamiset, sekä henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöjä koskevien standardien tarkistaminen. Esitykset edellä mainituista komission on tarkoitus tehdä kesäkuuhun 2021 mennessä. Näiden ohella komissio tekee vuoden 2021 aikana ehdotuksen energiaverodirektiivin tarkistamisesta ja valituille sektoreille sovellettavasta hiilen rajamekanismista (hiilitulli). VATT keskittyy lausunnossaan pääosin näihin toimiin ja niihin liittyviin Suomen kantoihin.
VATT lausuu: EU:n vihreän kehityksen ohjelma on erittäin kattava ja kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ohjelma. VATT yhtyy monilta osin Suomen esittämiin kantoihin. VATT kannattaa EU:n kunnianhimoista ja nopeasti etenevää ilmastopolitiikkaa niin 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteen kuin myös 55 prosentin tavoitteen suhteen vuodelle 2030. VATT pitää myös hyvänä komission kokonaisvaltaista tarkastelutapaa. Vaikka ilmastohaasteeseen pitää vastata laajalti eri sektoreilla, on kuitenkin tärkeää tarkastella, miten toimet kohdennettaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti, kustannuksia säästäen.
Kustannustehokkuuden näkökulmasta EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden keskeisimpiä ongelmia on päästötavoitteiden jako päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin välillä. Suomen kannan mukaisesti tavoitteiden kiristämisestä aiheutuvat toimet on ensisijaisesti suunnattava päästökauppasektorille tiukentamalla siellä päästöoikeuksien jakoa. Kustannustehokkuutta Euroopan tasolla saattaisi merkittävästi lisätä myös päästökaupan laajentaminen esimerkiksi lämmityssektorille ja liikenteeseen. Laajentamisen mahdollisuuksia on hyvä selvittää. Päästökauppa, jolla on tiukat, riittävän pitkäksi ajaksi määritellyt selkeät ja kattavat tavoitteet, tarjoaa hintasignaalin, joka kannustaa vähentämään päästöjä sieltä, missä se on halvinta, ja innovoimaan uusiin puhtaampiin teknologioihin.
Energiasektorin teknologisessa murroksessa päästökaupan tai vero-ohjauksen rinnalla on hyvä olla teknologian kehitystä suoraan tukevia politiikkatoimia. Yksi esimerkki on investointien rahoittamiseen liittyvät julkiset toimet, joilla vauhditetaan myös yksityisen rahoituksen suuntautumista puhtaiden investointien rahoitukseen.1 Edelleen on tuettava puhtaan teknologian tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on myös tärkeää.2
Energiasektorilla päästöjen vähentämisen yksi seuraus on lisääntyvä sähköistyminen ja siten sähkön kulutuksen mahdollinen kasvu. Tämä olisi huomioitava energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen yhteydessä. Voidaan kysyä, onko energian kulutuksen kasvun rajoittaminen aina kannustettavaa.
Myös energiaverodirektiivin uudistaminen on kannatettavaa. Uudistamisen yhteydessä on tärkeä käydä läpi energiaverotukseen liittyvät erilaiset fossiilisille polttoaineille myönnetyt verohuojennukset, jotta energiaverotuksen pääpiirteet ovat jäsenmaissa yhtenäiset ja läpinäkyvät. Näin mahdollistetaan muun muassa tasavertainen kilpailuasetelma Euroopan sisämarkkinoilla.
Vaikka toistaiseksi tehdyissä jälkikäteisarvioissa ei olekaan havaittu Euroopassa toimeenpannun ilmastopolitiikan aiheuttamaa merkittävää hiilivuotoa, on kannatettavaa selvittää hiilitullien käyttöönoton mahdollisuuksia ja niihin liittyviä kauppapoliittisia ja käytäntöönpanon ongelmia. Hiilitullien avulla voidaan mahdollisesti estää hiilivuotoa, mutta myös vaikuttaa muualla tehtäviin ilmastopoliittisiin ratkaisuihin ja hiilen hinnoittelumekanismien leviämiseen. Samalla hiilitulleihin ja niiden toimeenpanoon liittyy merkittäviä haasteita.
Liikenteen päästöttömyyden edistämiseksi VATT pitää tärkeänä lainsäädäntöehdotusta vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi. Tällä on havaittu olevan merkittävä vaikutus sähköautojen leviämisessä.
Vihreän kehityksen ohjelma käsittelee edellä mainittujen toimien lisäksi komission suunnitelmia muun muassa EU:n luontopääoman säilyttämisen, saasteettomuuden, kiertotalouteen siirtymisen, vihreän yhteisen maatalouspolitiikan, oikeudenmukaisen siirtymän ja sen rahoittamisen alalta sekä globaaleihin toimiin, tutkimukseen, innovaatioihin, koulutukseen ja digitalisaatioon liittyen. Monilta osin vihreän kehityksen ohjelmaa onkin mahdollista kommentoida tarkemmin vasta, kun sen varsinaiset säädösehdotukset julkistetaan.
_____
1 Esimerkiksi Howell, S.T., 2017. Financing Innovation: Evidence from R&D Grants. American Economic Review, 107(4), 1136-1164.
2 Katso Takalo, T. ja Toivanen, O., 2020. Innovaatiotoimintaa ja markkinoiden kehittymistä edistävä sääntely. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportti.
_____
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Anni Huhtala
ylijohtaja
Kimmo Ollikka
erikoistutkija
Kimmo Ollikka
Lausunnot
Tiedote
