Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Datahuone: Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti ensimmäisten maassaolovuosien aikana – Vuosina 2021 ja 2022 maahan tulleiden osallistuminen työmarkkinoille alusta alkaen korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin maahan muuttaneilla

6.7.2023 Tiedote

Datahuoneen tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden ja palkkatyöhön osallistumisen kehitystä vuodesta 2000 alkaen. Analyysin perusteella maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Lähtötaso oli vielä varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Viime vuosina Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut heti korkeammalla tasolla aiempiin maahanmuuttajakohortteihin verrattuna.

Istuvat henkilöt

VATT:n yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone on hyödyntänyt selvityksessään Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja, Digi- ja väestötietoviraston väestönmuutostietoja sekä kuukausitason palkkasuhdetietoja tulorekisteristä. Raporttia ovat olleet tekemässä tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto) ja VATT Datahuoneen johtaja Henna Laasonen. 

Maahanmuuttajien työllisyys on kasvanut 2000-luvulla

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten päätoiminen työllisyys on kasvanut vuosien 2000 ja 2021 välillä noin kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 päätoimisten työllisten osuus oli noin 65 %. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden lähtötaso oli 2000-luvun alussa alle 40 %, mutta ero miehiin kaventui vuosina ennen finanssikriisiä. Vuonna 2021 heistä noin 55 % oli päätoimisia työllisiä. 

Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten päätoimisten työllisten osuus oli samaan aikaan sekä miehillä että naisilla noin 75 %. Ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten päätoimisessa työllisyydessä supistui 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä mutta on pysynyt sen jälkeen melko vakaana.

Työllisyys kehittyy hyvin maahantuloa seuraavina vuosina

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2000–2021 maahan muuttaneiden päätoimisen työllisyyden kehitystä maahanmuuttoa seuraavina seitsemänä vuonna. Tulosten mukaan työllisyys paranee nopeasti maahantulon jälkeen, mutta suhdannetilanne vaikuttaa työllisyyden tasoon. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen työllisyyskehitys oli aiempaa heikompaa. Erityisen heikosti kehittyi kriisin aikana tulleiden työllisyys. Viimeisimpinä vuosina muuttaneiden työllisyyden lähtötaso ja alkuvuosien kehitys ovat olleet aiempaa paremmat. 

”Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta. 

Vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen kasvoi voimakkaasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina

Selvityksessä tarkasteltiin myös palkkatuloja saaneiden osuutta vuosina 2019–2022 maahan muuttaneista tulorekisterin kuukausitason tietoja käyttäen. Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina. 

Vuoden maassaolon jälkeen heistä palkkatuloja sai selvästi suurempi osa kuin vuosina 2019 ja 2020 tulleista. Esimerkiksi kesällä 2022 vuoden 2021 maahanmuuttajista noin 60 % oli jo palkkatöissä. Vielä ei voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos. Myönteiseen työllisyyskehitykseen voi vaikuttaa suhdanteen paraneminen koronarajoitusten jälkeen.

”Vuonna 2021 ja 2022 maahanmuutto oli suurempaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Kasvu ei näytä tapahtuneen työllisyyden kustannuksella, päinvastoin näinä vuosina tulleiden osallistuminen palkkatyöhön on ollut heti alusta aiempaa korkeammalla tasolla”, toteaa Toikka. 


Policy Brief:

Datahuone Policy Brief 2/2023: Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina 


Lisätietoja:

Tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), [email protected], puh. +358 295 519 454
Professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto), [email protected]  


Policy briefin lisämateriaalit ovat saatavilla Datahuoneen materiaalipankissa: https://datahuonepilotti.fi/lisamateriaalit/ > Policy Briefit

Henna Laasonen Max Toikka
Datahuone Datahuone Tiedote Työmarkkinat ja koulutus Uutiset ja tiedotteet maahanmuutto työllisyys työmarkkinat
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot