Datahuone: Hallitukselta jälleen uusi sähkötuki – tukien yhteisvaikutus vähentää merkittävästi sähkökriisistä kärsivien asuntokuntien määrää
Hallitus antoi juuri esityksen uudesta sähkötuesta kuluttajille. Se on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys, joka toteutettaisiin siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille. Datahuone on analysoinut tuoreeltaan eri sähkötukien vaikutuksen kotitalouksiin.
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik on raporttia työstäneen Datahuoneen ympäristö- ja energiaryhmän vastuuhenkilö.
Äkillisesti noussut sähkön hinta vaikeuttaa kotitalouksien kykyä selvitä välttämättömistä sähkömenoistaan. Datahuoneen analyysin mukaan kohonnut sähkön hinta vaikuttaa jopa miljoonaan suomalaiseen. Ilman valtion sähkötukia sähkömenot ylittäisivät heillä yli kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
Nyt hallitus antoi esityksen uudesta tukimuodosta, jolla on tarkoitus lieventää sähkökriisin suomalaisille aiheuttamia vaikeuksia. Kyseessä on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys. Se on tarkoitus toteuttaa siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille.
Sähköhyvitystä maksettaisiin neljältä talvikuukaudelta eli marraskuusta helmikuuhun. Hyvitys maksettaisiin kahdessa erässä: marras–joulukuulta perustuen näiden kuukausien toteutuneeseen keskimääräiseen sähkölaskuun ja tammi–helmikuulta perustuen marras–joulukuun keskimääräiseen kulutukseen ja tammikuussa maksettuun sähkön hintaan. Kuluttajan ei tarvitsisi erikseen hakea hyvitystä, vaan sähköyhtiö vähentää hyvitystä vastaavan määrän tulevista sähkölaskuista.
Aikaisemmin syksyllä 2022 hallitus päätti kolmesta tukimuodosta: sähkön arvonlisäverokannan tilapäisestä alentamisesta, sähköenergialaskun perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä sekä Kelan maksamasta sähkötuesta.
”Raportissa on selvitetty näiden neljän tukimuodon kustannuksia ja vaikutuksia. Arvioimme sähköhyvityksen kuukausittaisiksi kustannuksiksi keskimäärin 90 miljoonaa euroa. Sähköhyvitys on tuista määrällisesti suurin ja muodostaa kokonaisuudesta hieman yli puolet. Kaikkien sähkötukien kokonaiskustannukset olisivat noin 680 miljoonaa euroa”, kertoo työryhmän vetäjä Lassi Ahlvik.
”Tukien kokonaiskustannus on hieman pienempi kuin on aiemmin arvioitu, koska sähkön hinta on jäämässä pelättyä alemmaksi. Lisäksi tukien määrää pienentää suomalaisten kotitalouksien sähkönsäästö”, jatkaa Ahlvik.
Valtion tukien sekä yhteiskunnan muiden tukiverkkojen, kuten toimeentulotuen, vaikutukset sähkökriisistä eniten kärsivien asuntokuntien tilanteeseen ovat merkittäviä. Sellaisten ihmisten arvioitu määrä, joilla on vaikeuksia sähkökriisistä selviytymisessä (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista) laskee 1,06 miljoonasta 496 000 henkeen sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen ansiosta. Tämä vastaa 53 prosentin laskua apua tarvitsevien ihmisten määrässä.
Suuria vaikeuksia sähkökriisistä selviytymiseen (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 25 prosenttia tuloista) on asuntokunnilla, joihin kuuluu noin 219 000 henkilöä eli noin neljä prosenttia kaikista suomalaisista. Sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen huomioimisen jälkeen tämän ryhmän koko putoaa 64 prosenttia eli noin 79 000 henkilöön. Lopullisiin henkilömääriin vaikuttaa kevään aikana toteutunut sähkön hintataso.
”Tukitoimiin liittyvä omavastuu kohdentaa tukia asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Tukitoimet eivät kuitenkaan kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret, mutta euromääräinen lasku jää pieneksi. Mahdollisia tulevia tukitarpeita varten olisi tarpeellista kehittää malleja, joissa tukien kohdentamiseen voitaisiin hyödyntää tuloja ja muita kotitalouksien taustatietoja”, summaa Ahlvik.
Datahuoneen raportissa on ensimmäisen kerran yhdistetty Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin.
Raportti: Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin.
Lisämateriaalia aiheesta, kuten vaihtoehtoisilla hinnoilla tehtyjä laskelmia, löytyy Datahuoneen verkkosivujen Dropboxista.
Lisätietoja
Apulaisprofessori Lassi Ahlvik, Helsingin yliopisto ([email protected], 040 617 6877)
Datahuoneen johtaja Henna Laasonen, VATT ([email protected], 0295 519 504)
Datahuone
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin aineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta. Datahuoneen verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://datahuone.com
Henna Laasonen
Datahuone
Datahuone
Helsinki GSE
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
VATT
energia
