Arvonlisäveron liikevaihdon alaraja pitää yritykset pieninä – pääsyynä hallinnolliset kulut
Arvonlisäveron (alv) alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua, havaitaan VATT:n tuoreessa tutkimuksessa.
Yrityksen liikevaihtoon perustuva rajan (10 000 euroa, aiemmin 8 500 euroa) alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostoja. Tämä raja luo yrityksille kannustimen pysyä pienenä.
VATT:n uuden tutkimuksen mukaan suuri määrä yrityksiä kasautuu Suomessa juuri alarajan alle. Tätä havaintoa selittävät alv-raportointiin ja alv-järjestelmän yksityiskohtien ymmärtämiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset. Sen sijaan suuretkaan veromuutokset eivät vähentäneet yritysten kasautumista alarajan alapuolelle. Myöskään vuonna 2004 käyttöön otetulla alarajahuojennuksella ei ollut tällaisia vaikutuksia.
Sitä vastoin alv-raportointiin liittyvien hallinnollisten vaatimusten keventäminen vähensi alv-alarajan haitallisia vaikutuksia yritysjakaumaan ja yritysten kasvuun. Vuonna 2010 pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen, ja samalla alv:n huojennuksen hakemista helpotettiin. Nämä toimet vähensivät selvästi yritysten kasautumista.
VATT:n tutkimus osoittaa, että alv-alarajalla on haitallisia vaikutuksia yritysten kasvuun. Tämä vaikutus on erityisen selvä sellaisilla palvelualan yrityksillä, joiden omistajat ovat hyvin pienituloisia. Tutkimuksessa ei löydetä viitteitä siitä, että rajan aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset johtuisivat veronkierrosta, verojen välttelystä tai yritysten pilkkomisesta. Tämä viittaa siihen, että yritykset reagoivat liikevaihtorajaan vähentämällä myyntiään.
Tutkijat arvioivat, että yrittäjien alv-raportoinnin hallinnolliset kustannukset ovat keskimäärin noin 1 600 euroa. Tämä luku on huomattavasti suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu
”Hallinnolliset syyt ja raportointiin liittyvä vaiva ovat se, mikä merkitsee näille yrityksille, ei alv:n taso sinänsä. Tutkimustuloksemme antavat tukea pieniin yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventämiselle. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi alv:n huojennuksen automaattisella myöntämisellä nykyisen hakemusmenettelyyn perustuvan järjestelmän sijaan”, erikoistutkija Jarkko Harju ehdottaa.
Lisäksi tutkijat katsovat, että nykyistä alv-alarajaa tulisi korottaa huomattavasti nykyisestä.
Tutkimusaineisto kattaa verorekisteritiedot kaikista Suomen yrityksistä ja niiden omistajista vuosilta 2000–2013.
Lisätiedot:
Jarkko Harju, erikoistutkija, puh. 0295 519 410, [email protected]
Tutkimusraportti:
The effects of size-based regulation on small firms: evidence from VAT threshold
VATT Working Papers 75
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tiedote
arvonlisävero
käyttäytymisvaikutukset
pk-yritykset
politiikkatoimenpiteet
verotus
yritykset
yritysverotus
