Arvonlisäveron alarajalla hallinnollisilla kustannuksilla yrityksille suurempi merkitys kuin veron määrällä
Yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään arvonlisäveron alarajan ylittämistä, todetaan VATT:n tutkijoiden Policy Briefissä. Vaikutusta selittävät suurilta osin järjestelmän tuottamat hallinnolliset kustannukset, eikä niinkään veron määrä.
Arvonlisäveron alaraja Suomessa on 10 000 euroa vuodessa. Kun yrityksen liikevaihto jää tämän rajan alapuolelle, sen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, eikä raportoida ALV:n piirissä olevia ostoja ja myyntejä verottajalle. Tutkimuksen mukaan ALV-alaraja saattaa aiheuttaa pienille yrityksille kannustimen pysytellä juuri rajan alapuolella ja näin välttää arvonlisäveron maksu ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet.
Keskeisin motiivi pysytellä ALV-rajan alapuolella ovat tutkimuksen mukaan ALV-velvollisuuden aiheuttamat hallinnolliset kustannukset, jotka pienelle yritykselle voivat olla varsin merkittävät. Tämän kokoluokan yritykset ovat tyypillisesti pieniä palvelualan yrityksiä.
Vuonna 2004 käyttöönotettu ALV-alarajahuojennus vähensi merkittävästi pienten yritysten maksamaa arvolisäveron määrää, mutta ei vähentänyt vääristymiä yritysjakaumassa. Sen sijaan vuonna 2010 toteutetut yritysten ALV-raportoinnin kevennykset näyttävät merkittävästi vähentäneen yritysten pyrkimystä pysytellä rajan alapuolella. Vuonna 2016 ALV-raja nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon, mikä entisestään vähensi vääristymää.
- Nykyinen 10 000 euron alaraja ei aiheuta merkittäviä vääristymiä yritysjakaumassa, arvioi johtava tutkija Jarkko Harju.
Ei merkittäviä työllisyysvaikutuksia
Kansainvälisessä vertailussa Suomen arvonlisävelvollisuuden raja on varsin alhainen. Julkisuudessa onkin keskusteltu ALV-rajan nostamisesta jopa 50 000 euroon. Tutkijat arvioivat, että mahdollisen korotuksenkin jälkeen järjestelmän hallinnolliset kustannukset olisivat yritysten käyttäytymisen kannalta verotuksen tasoa tärkeämpi tekijä.
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että ALV-velvollisuutta saatetaan vältellä pilkkomalla isompia yrityksiä useaksi pienemmäksi, joiden liikevaihto jää rajan alle. Suomen nykyjärjestelmässä tällaista ei juurikaan tapahdu, mutta rajan merkittävä nostaminen saattaisi lisätä tätä.
- Muutoksella tuskin olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Jos ALV-velvollisuuden alaraja nostettaisiin viiteenkymmeneentuhanteenkin euroon, puhutaan edelleen melko pienistä yrityksistä, jotka harvemmin työllistävät ketään, sanoo erikoistutkija Tuomas Matikka.
VATT Policy Brief 2-2019:
Jarkko Harju ja Tuomas Matikka: Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
Policy Brief perustuu Journal of Public Economics -aikakauskirjassa hiljattain julkaistuun artikkeliin: https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2019.02.003 (ilmaiseksi ladattavissa 22.5.2019 asti).
Jarkko Harju
Tuomas Matikka
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
arvonlisävero
julkinen talous
käyttäytymisvaikutukset
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
työllisyys
veropolitiikka
verotus
verouudistukset
yrittäjät
