Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Arvonlisäveron alarajalla hallinnollisilla kustannuksilla yrityksille suurempi merkitys kuin veron määrällä

16.4.2019 Tiedote

Yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään arvonlisäveron alarajan ylittämistä, todetaan VATT:n tutkijoiden Policy Briefissä. Vaikutusta selittävät suurilta osin järjestelmän tuottamat hallinnolliset kustannukset, eikä niinkään veron määrä.

Arvonlisäveron alaraja Suomessa on 10 000 euroa vuodessa. Kun yrityksen liikevaihto jää tämän rajan alapuolelle, sen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, eikä raportoida ALV:n piirissä olevia ostoja ja myyntejä verottajalle. Tutkimuksen mukaan ALV-alaraja saattaa aiheuttaa pienille yrityksille kannustimen pysytellä juuri rajan alapuolella ja näin välttää arvonlisäveron maksu ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet.  

Keskeisin motiivi pysytellä ALV-rajan alapuolella ovat tutkimuksen mukaan ALV-velvollisuuden aiheuttamat hallinnolliset kustannukset, jotka pienelle yritykselle voivat olla varsin merkittävät. Tämän kokoluokan yritykset ovat tyypillisesti pieniä palvelualan yrityksiä.  

Vuonna 2004 käyttöönotettu ALV-alarajahuojennus vähensi merkittävästi pienten yritysten maksamaa arvolisäveron määrää, mutta ei vähentänyt vääristymiä yritysjakaumassa. Sen sijaan vuonna 2010 toteutetut yritysten ALV-raportoinnin kevennykset näyttävät merkittävästi vähentäneen yritysten pyrkimystä pysytellä rajan alapuolella. Vuonna 2016 ALV-raja nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon, mikä entisestään vähensi vääristymää. 

- Nykyinen 10 000 euron alaraja ei aiheuta merkittäviä vääristymiä yritysjakaumassa, arvioi johtava tutkija Jarkko Harju.

Ei merkittäviä työllisyysvaikutuksia

Kansainvälisessä vertailussa Suomen arvonlisävelvollisuuden raja on varsin alhainen. Julkisuudessa onkin keskusteltu ALV-rajan nostamisesta jopa 50 000 euroon. Tutkijat arvioivat, että mahdollisen korotuksenkin jälkeen järjestelmän hallinnolliset kustannukset olisivat yritysten käyttäytymisen kannalta verotuksen tasoa tärkeämpi tekijä. 

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että ALV-velvollisuutta saatetaan vältellä pilkkomalla isompia yrityksiä useaksi pienemmäksi, joiden liikevaihto jää rajan alle. Suomen nykyjärjestelmässä tällaista ei juurikaan tapahdu, mutta rajan merkittävä nostaminen saattaisi lisätä tätä. 

- Muutoksella tuskin olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Jos ALV-velvollisuuden alaraja nostettaisiin viiteenkymmeneentuhanteenkin euroon, puhutaan edelleen melko pienistä yrityksistä, jotka harvemmin työllistävät ketään, sanoo erikoistutkija Tuomas Matikka.

VATT Policy Brief 2-2019:
Jarkko Harju ja Tuomas Matikka: Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset

Policy Brief perustuu Journal of Public Economics -aikakauskirjassa hiljattain julkaistuun artikkeliin: https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2019.02.003 (ilmaiseksi ladattavissa 22.5.2019 asti). 

Jarkko Harju Tuomas Matikka
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet arvonlisävero julkinen talous käyttäytymisvaikutukset politiikkatoimien vaikutusten arviointi työllisyys veropolitiikka verotus verouudistukset yrittäjät
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla