Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta

21.2.2020

VATT:n lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle

Lausunnon diaarinumero: VATT/33/07.01/2020

Arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta

Taksisääntelyn toimivuus -arviomuistio antaa varsin yksityiskohtaisesti tietoa monista tärkeistä tekijöistä, jotka liittyvät taksipalveluiden käyttöön. Muistio keskittyy taksipalveluiden turvallisuuteen, saatavuuteen, hinnoitteluun, laatuun ja alan harmaan talouden suuruuteen sekä välityskeskusten rooliin taksialalla. Muistiossa annetaan johdonmukaisesti ja laajasti kuva siitä, miten taksialan tilanne on kehittynyt ja muuttunut taksiuudistuksen 1.7.2018 jälkeen näistä eri näkökulmista. Tässä lausunnossa tuomme esiin ensin yleisiä näkökohtia arviomuistiosta. Sen jälkeen esitämme, millaisilla aineistoilla ja tutkimusasetelmilla taksiuudistuksen vaikutusten arviointia voitaisiin jatkossa toteuttaa.

Yleishuomioita muistiosta: taksialan erityispiirteiden ja taksiuudistuksen tavoitteiden yhteydestä

Muistiosta puuttuu joltain osin perustelut sille, miksi taksialalla tarvitaan oletettavasti aina jonkinlaista sääntelyä suojaamaan kuluttajia. Hieman laajempi taustoitus siitä, mitkä taksialan erityispiirteet luovat tarpeen laajemmalle sääntelylle kuin esimerkiksi useilla muilla palvelualoilla, auttaisi saamaan jäsentyneemmän kokonaiskuvan niistä haasteista, joita sääntelyllä pyritään ratkaisemaan. Tärkeimpinä syinä sääntelylle lienee turvallisuus ja yleisemmin palvelun laatu (esim. reitin suunnittelu asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla) sekä hinnoittelu, ja erityisesti näihin liittyvät informaatio-ongelmat. Esimerkiksi hinnoittelua ja siinä tapahtuneita muutoksia uudistuksen jälkeen on laajasti käsitelty muistiossa, mutta perussyy sille miksi taksialan hinnoittelun läpinäkyvyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, ei muistiosta tule suoraan esille. Muistiossa painottuu myös huomattavasti taksamittareiden pakollisuudesta luopuminen uudistuksen yhteydessä ja pohdinta siitä, miten taksamittareiden pakollisuus aiheuttaa merkittäviä alalle tulon esteitä. Taksamittareiden kustannukset eivät kuitenkaan ole kovinkaan mittavia, n. tuhat euroa vuodessa, joten mittareiden pakollisuus tuskin on merkittävä este alalle tulolle. Yleisesti muistio olisi myös hyötynyt taksamittareiden hyötyjen ja haittojen perusteellisemmasta erittelystä.

Lisäksi muistio olisi kaivannut laajempaa alustusta – yllä mainittuihin sääntelyn perusteisiin pohjautuen - siitä mitä uudistuksella varsinaisesti tavoiteltiin, ja minkälaisia odotuksia sille asetettiin. Muistiossa jää hieman epäselväksi, minkälaisia vaikutuksia taksisääntelyn vähentämisellä oli kokonaisuudessaan, ja miten uudistus onnistui sille asetettuihin tavoitteisiin nähden. Esimerkiksi kysymykset siitä, miten paljon ajettujen taksikyytien määrä muuttui, puuttuvat raportista kokonaan. Lisäksi raportissa annetaan vain osittain tietoa ja taustaa siitä, miten paljon verotuotot taksialalta muuttuivat uudistuksen yhteydessä. Vaikka useiden vaikutuskanavien tutkiminen ja niiden laajuuden arviointi on haastavaa, ja monien vaikutusten arviointi on vielä liian aikaista, ne olisi kuitenkin ollut hyvä eritellä muistiossa ja luoda näin pohjaa jatkotyölle, jonka tarkoituksena olisi pyrkiä arvioimaan eri vaikutuksia tarkemmin.

Taksiuudistuksen vaikutusten jatkoarviointi

VATT:ssa aiotaan tutkia taksiuudistuksen vaikutuksia yhdistämällä tietoja eri viranomaisten rekistereistä, ja käyttämällä vertailuasetelmia ja menetelmiä, jotka mahdollistavat uudistuksen vaikutusten luotettavan arvioinnin. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan taksiuudistuksen vaikutuksia verotuottoihin, kuluttajahintoihin, taksimatkojen kysyntään ja yleisemmin markkinoiden toimintaan. Tarkastelussa pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa siitä, miten sääntelyn vähentäminen vaikutti alan toimintaan ja tutkitaan, miten sääntelyn muutos vaikutti sekä ihmisten että yritysten käyttäytymiseen.

Hankkeessa yhdistellään aineistoja monista eri rekistereistä, jotta voidaan muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva siitä, mitä vaikutuksia taksiuudistus aiheutti. Tutkimuksessa käytetään hintatietoja taksimatkoista ennen ja jälkeen uudistuksen ja verorekisteritietoja arvonlisäverotilityksistä, työnantajamaksuista ja tuloverotiedoista. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi Traficomin aineistoja taksilupien määristä ja ajoneuvotason tietoja ajetuista kilometreistä.

Tutkimuksessa muodostetaan vertailuasetelma siten, että taksialan kehitystä verrataan samantyyppiseen linja-autojen -toimialaan. Vertailuasetelma on tärkeä, jotta voidaan päätellä sääntelyn purkamisen aiheuttamia syy-seurasuhteita esimerkiksi siitä, miten verotulot olisivat kehittyneet ilman taksisääntelyn uudistamista tai miten taksimatkojen määrä muuttui sääntelyssä tapahtuneen muutoksen jälkeen. Vertailuasetelman luotettavuus varmistetaan vaikutusarviointiin kehitetyillä tilastotieteellisillä menetelmillä. Arviomuistiossa tämän tyyppistä vertailuasetelmaa ei käytetty, mutta tämä olisi erittäin tärkeää, jotta tulosten luotettavuus voidaan varmistaa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Anni Huhtala
ylijohtaja

Jarkko Harju
tutkimusprofessori

Kaisa Kotakorpi
professori, Tampereen yliopisto & VATT

Jarkko Harju Kaisa Kotakorpi
Lausunnot Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla