Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton

7.2.2024 Tiedote

Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.

liikennevalintoja

Tampereella toteutettiin kokeilu, jossa osalle hiilijalanjälkilaskurin käyttäjistä tarjottiin tietoa eri liikkumismuotojen terveysvaikutuksista. Ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Anna Sahari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta selvittivät satunnaistetun kenttäkokeen avulla, valitsisivatko kaupunkilaiset useammin kävelyn tai pyöräilyn, jos saisivat kohdennettua tietoa näiden vähäpäästöisten liikkumistapojen terveyshyödyistä. Tutkimuksen perusteella tieto liikunnan terveyshyödyistä ei lisännyt arkiliikuntaa.

"Liikkumisen terveyshyötyjen esille tuominen on yksi tapa kannustaa ihmisiä valitsemaan myös ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumismuotoja. Kokeilu kuitenkin osoitti, ettei terveystieto yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia. Monet tekijät vaikuttavat liikkumistavan valintaan ja lyhyellä aikavälillä näihin valintoihin on vaikeaa vaikuttaa", erikoistutkija Anna Sahari toteaa.  

Liikunnan terveyshyödyt kiinnostavat 

Tampereella toteutettiin syys-marraskuussa 2022 kokeilu, jossa osa kaupungin hiilijalanjälkilaskurin käyttäjistä sai sovelluksessa käyttöönsä myös aktiivisuuslaskurin sekä tietoa eri liikkumismuotojen terveysvaikutuksista (ks. Kuva 1). Koeryhmän jäsenet saivat myös viikoittain heräteviestin, joka kertoi, kuinka paljon käyttäjä oli liikkunut ja miten hänen suorituksensa vertautui suosituksiin ja muihin käyttäjiin.  

Kokeilu osoitti, että terveystieto kiinnostaa. Koeryhmä lisäsi sovelluksen käyttöä noin 50 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut uusia ominaisuuksia käyttöönsä. Uusi tieto myös omaksuttiin. Koeryhmä pärjäsi kontrolliryhmää paremmin loppukyselyssä, jolla testattiin tietämystä liikkumisen terveysvaikutuksista. 

Tieto arkiliikunnan hyödyistä ei yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia 

Kokeilusta saatujen tulosten suunta on kannustava: arkiliikunnan terveyshyödyistä tietoa saavat käyttäjät ryhtyvät kävelemään hieman enemmän, lisäävät julkisen liikenteen käyttöä sekä vähentävät autoilua. Tutkimuksessa havaitut pienet käyttäytymisvaikutukset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.   

Kokeilussa oli mukana noin 1300 hiilijalanjälkilaskurin aktiivikäyttäjää. Jos otoskoko olisi ollut suurempi, olisi ollut mahdollista todeta luotettavasti, onko havaittu vaikutus todellinen vai onko kyseessä sattuma. 

"Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä voi hieman vaikuttaa liikkumisvalintoihin, mutta vaikutus on joka tapauksessa pieni. Jos ihmisiä halutaan kannustaa muuttamaan liikkumistottumuksiaan, tarvitaan tiedon lisäksi myös toimia, joilla helpotetaan arkiliikuntaa", Anna Sahari toteaa. 

aktiivisuuslaskuri

Kuva 1. Tampere.Finland-mobiilisovelluksen hiilijalanjälkilaskurin aktiivisuuslaskuri ja esimerkkejä terveystietoa tarjoavista näkymistä.  

Satunnaistettu kenttäkokeilu 

Kokeilu toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena hiilijalanjälkilaskurin käyttäjien keskuudessa. Satunnaistamisen avulla varmistettiin, että ryhmät ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisia, jolloin kokeilun aikana havaittavat erot ryhmien väillä johtuvat koeryhmän saamasta uudesta tiedosta. Kokeilussa Tampere.Finland-mobiilisovelluksen hiilijalanjälkilaskurin käyttäjät jaettiin puoliksi koeryhmään ja kontrolliryhmään käyttäen jyvitettyä satunnaistamista. Ennen satunnaistamista käyttäjät jyvitettiin eli jaettiin ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon he kävelivät ja pyöräilivät ennen kokeilua sekä kuinka kaukana he asuivat Tampereen keskustasta. Satunnaistetun koeasetelman avulla voidaan tutkia, vaikuttavatko heräteviestit ja tiedot arkiliikunnan terveysvaikutuksista ihmisten liikkumisvalintoihin. 

Tutkimus: 
Lassi Ahlvik ja Anna Sahari (2023) Promoting active transport through health information: evidence from a randomized controlled trial. FIT Working Paper 16. Finnish Center of Excellence in Tax Systems Research.

Lisätietoja: 
Erikoistutkija Anna Sahari, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, [email protected], +358 295 519 511 

Anna Sahari
Energia, ilmasto ja ympäristö Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Tiedote Uutiset ja tiedotteet energia, ilmasto ja ympäristö energia- ja ilmastopolitiikka hiilijalanjälki ilmastonmuutos ilmastopolitiikka liikenne
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot