Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi

12.9.2023 Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin pilotin vaikutuksia palkkauspäätöksiin sekä palkattujen menestymiseen töissä. Tulokset antavat viitteitä, että anonyymi rekrytointi voi olla tehokas työkalu syrjinnän vähentämiseksi. Etenkin henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkataan anonymisoinnin seurauksena enemmän.

Anonyymi rekrytointi

Kuva 1: Stefano Pollio, Unsplash.com. 

Anonyymin rekrytoinnin mahdollinen hyöty on, että se voi vähentää rekrytointisyrjintää. Laboren ja VATT:in yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa anonymisoinnin hyötyjä ja haittoja päästiin ensi kertaa Suomessa tutkimaan osana Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin pilottia.

Julkistettavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöillä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, on suurempi todennäköisyys tulla palkatuksi rekrytoinneissa, joissa käytetään anonymisointia. Tutkimuksessa verrataan henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi henkilöihin, joilla on suomalainen sukunimi. Anonymisoinnin vaikutuksesta ero todennäköisyydessä tulla palkatuksi näiden ryhmien välillä pienenee selvästi (Kuva 2).

verrokkiryhmät

Kuva: Kuvio näyttää työnhakijaryhmien välisen rekrytoinnin todennäköisyyden muutoksen kokeilussa suhteessa kokeilua edeltävään jaksoon (-1), kun koeryhmää verrattaan verrokkiryhmään. Kuviossa verrataan hakijoita, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi sellaisin hakijoihin, joilla on suomalaisen kuuloinen. nimi. Aineisto on kuviossa jaettu 10 viikon jaksoihin.

Anonymisoinnin mahdollinen haitta voi olla huonommin sopivien kandidaattien palkkaaminen, sillä esihenkilön saamaa tietoa hakijoista on rajoitettu. Tutkimuksessa tätä mitattiin vaikutuksina työskentelyjakson kestoon ja palkkoihin. Rekrytointimenetelmällä ei havaittu olevan vaikutuksia näihin muuttujiin. Rekrytoitujen henkilöiden sukupuoleen anonymisoinnilla ei myöskään ollut vaikutusta. Anonyymi rekrytointiprosessi lisäsi hakijoiden määrää kokonaisuudessaan, ja erityisesti naishakijoiden osuus kasvoi.  

”Tutkimuksemme tulosten perusteella anonyymi rekrytointi on potentiaalinen työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi”, toteaa Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. 

 ”Tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, sillä pilotti oli kokoluokaltaan pieni. Satunnaistamiseen pohjautuva laajamittaisempi kokeilu voisi tuottaa lisätietoa siitä, kannattaako anonymisointia ottaa laajemmin käyttöön. ”, muistuttaa erikoistutkija Tuomo Virkola VATT:sta. 

Anonyymia rekrytointia toteutettaessa olennaista on kiinnittää huomiota siihen, kuinka anonymisointi toteutetaan. Oletettavasti suurin vaikuttavuus saadaan, kun menetelmää käytetään tilanteissa, joissa rekrytoijalla on mahdollisesti tiedostamattomia ennakkoluuloja työnhakijoiden taustaan liittyen. Ei ole kuitenkaan varmaa, että tällaiset rekrytoijat olisivat ensimmäisinä ottamassa anonymisointia käyttöön, jos se on täysin vapaaehtoista.

Anonyymin rekrytoinnin lisäksi olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa myös muista tehokkaista syrjinnänvastaisista toimenpiteistä. ”Tämä pilotti on hyvä alku, mutta tarvitaan lisää kokeiluja ja tutkimusta rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi”, tiivistää Laboren tutkija ja Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Sanni Kiviholma tutkimusryhmän johtopäätökset. 

”Helsingin kaupunki edistää aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Anonyymi rekrytointi on yksi keino monien muiden joukossa, joilla Helsingin kaupunki edistää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”, toteaa henkilöstön saatavuudesta ja työnantajakuvasta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki Helsingin kaupungilta.

Tutkimuksen analyyseissä käytettiin Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstöaineistoja. Pilotin aikana rekrytoinnit tehtiin anonyymisti ennalta päätetyissä ammattinimikkeissä, mutta ei kaikissa. Näin voitiin vertailla anonyymeja rekrytointeja tavanomaisiin rekrytointeihin.

Tutkimusta ovat eri vaiheissa rahoittaneet Laboren tohtorihautomo, Suomen Kulttuurirahasto ja AMI-säätiö. 

Raportti:
Ohto Kanninen, Tuomo Virkola ja Sanni Kiviholma (2023) Anatomy of an Anonymous Hiring Pilot. Labore Working Papers 338.
 
Lisätietoja:

Ohto Kanninen 
Erikoistutkija, Julkinen talous, Labore 
Puh: 041 513 7175
[email protected]     
 
Tuomo Virkola 
Erikoistutkija, PhD (Econ), VATT 
Puh: +358 295 519 464
[email protected] 

Sanni Kiviholma 
Tutkija, Julkinen talous, Labore 
Puh:      +358-50 316 4678
[email protected] 

Tuomo Virkola
Tiedote Tulonjako ja eriarvoisuus Työmarkkinat Työmarkkinat ja koulutus Uutiset ja tiedotteet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot