Ajatuksia aktiivimallilla aktivoituvista
14.2.2018 Blogi Kari Hämäläinen ja Kaisa Kotakorpi
Millaisia vaikutuksia juuri käyttöön otetulla aktiivimallilla voidaan ennakoida olevan? Kari Hämäläinen ja Kaisa Kotakorpi käyvät läpi tuoreimpia tutkimustuloksiaan.
Kuva: Jonas Tana (Flickr, rajattu, CC BY-NC-ND 2.0)
Työvoimapolitiikka sovittaa yhteen mahdollisuuksien tarjoamista, vastuita ja velvoitteita. Siirtymät passiivisen ja aktiivisen politiikan välillä voivat olla kivuliaita. Tämä on tullut selväksi myös tämän vuoden alussa voimaan tulleen aktiivimallin kohdalla. Lähes yhtä ilmeistä on, että käsitykset aktiivimallin vaikutuksista eroavat melkoisesti eri tahoilla. Kirjoituksessamme tuomme tähän keskusteluun joitain tutkimuksistamme kumpuavia näkökulmia.
Aktivointi voi vauhdittaa työllistymistä kahta kautta. Ensinnäkin, aktiivisuusvaatimus voi saada hyvässä työmarkkina-asemassa olevat henkilöt siirtymään töihin nopeammin, kun aktivointi tekee työttömänä olemisesta työläämpää. Toisekseen, aktivointitoimenpiteisiin osallistuminen voi helpottaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä, jos he esimerkiksi saavat toimenpiteiden avulla työllistymisen kannalta hyödyllisiä taitoja.
Yllä mainituista vaikutuksista ensimmäinen on havaittu useissa aktiivisen työmarkkinapolitiikan vaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa. Tutkimuskirjallisuudessa tätä vaikutusta on kutsuttu aktivoinnin uhkavaikutukseksi. Esimerkiksi VATT:n, Tampereen yliopiston ja IFAU:n tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että Ruotsin nuorisotakuu, vuonna 2007 käyttöönotettu Jobbgaranti, sai erityisesti hyvässä työmarkkina-asemassa olevat nuoret työllistymään nopeammin jo ennen varsinaisten aktivointitoimenpiteiden alkamista (Hall ym. 2017). Osa nuorista siis ennakoi toimenpiteiden alkamisen ja siirtyi työelämään ennen sitä. Vastaavia havaintoja on tehty myös Suomessa.
Toisen VATT:n tutkimuksen perusteella nuorten yhteiskuntatakuu edisti hieman koulutettujen nuorten työttömien työllistymisiä, mutta kouluttamattomien nuorisotyöttömyyttä ei takuulla muutettu (Hämäläinen ym. 2018).
Millaisia vaikutuksia tämän vuoden alussa käyttöön otetulla aktiivimallilla voidaan ennakoida olevan? Molempien yllä mainittujen vaikutusten kannalta aktiivimallin toimiminen on epävarmaa.
Uhkavaikutuksen näkökulmasta arvioituna, onko kahden päivän aktiivisuusvaatimus kolmen kuukauden aikana riittävä kannustin vauhdittamaan työnhakua merkittävästi? Vaatimus vaikuttaa melko pieneltä, erityisesti jos sen voi täyttää vaikkapa lyhyelle kurssille osallistumalla. Entä onko kahden päivän kurssi riittävä kartuttamaan huonossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tietoja ja taitoja siten, että työllistyminen helpottuu? Toki kahden päivän aktiivisuus on vain minimivaatimus, ja esimerkiksi työnhakuvalmennukseen tähtäävät toimet voivat olla huomattavasti intensiivisempiäkin. Julkisuudessa keskustelu on ehkä turhan paljon keskittynyt siihen, mistä työttömät löytävät kahden päivän töitä tai kursseja. Mallin perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin lienee kokoaikainen työllistyminen ja lakiin on vain kirjattava jokin raja sille, milloin aktiivisuusvaatimus täyttyy.
Mallin vaikutukset saattavat olla osin luonteeltaan psykologisia. Saako aktiivimalli työttömät sisuuntumaan, vai tuntuuko malli syyllistävältä?
Aktiivimallia koskeva keskustelu tuntuukin olevan suurelta osin periaatteellista ja mallin vaikutukset saattavat olla osin luonteeltaan psykologisiakin. Saako malli työttömät sisuuntumaan ja hakemaan töitä tarmokkaammin, vai tuntuuko malli syyllistävältä ja voiko se jopa lannistaa työnhakuintoa? Tällaistenkin vaikutusten mahdollista suuntaa ja kokoa on mahdoton arvioida etukäteen.
Työvoimapolitiikkaa koskevan teoriakirjallisuuden perusteella jonkinlainen työttömien aktivointi on todennäköisesti järkevää: useita politiikkakeinoja käyttämällä päästään parempaan lopputulokseen kuin vain työttömyysturvan tasoa säätämällä. Työttömyysturvan taso voi olla korkeampi, kun sen ohella käytetään muita toimenpiteitä – keppejä ja porkkanoita – jotka kannustavat aktiiviseen työnhakuun. Onko nyt valittu aktiivimalli hyvä tapa toteuttaa tällaista politiikkaa on avoin kysymys. Yksinään se ei ainakaan riitä, joten paljon riippuu millaiseksi mallin soveltaminen ajan saatossa muovautuu. Tältäkin osin mallin toimivuuden arviointi jää jälkikäteisarvioinnin varaan.
Tuloksista voi aiempien tutkimusten perusteella esittää ainakin yhden valistuneen arvauksen. Vaikeimmassa asemassa olevien työllisyystilanne ei aktiivimallilla kohene. Olisikohan sittenkin kannattanut kohdentaa malli vain helpommin työllistyvien ryhmiin?
Viitteet:
Hall, Caroline – Kotakorpi, Kaisa – Liljeberg, Linus – Pirttilä, Jukka (2017): Screening Through Activation? Differential Effects of a Youth Activation Programme. VATT Working Papers 101.
Hämäläinen, Kari – Hämäläinen, Ulla – Tuomala, Juha (2018): The Evaluation of a Finnish Youth Guarantee: Lessons for Europe? Malo & Moreno Minguez (eds.): European Youth Labour Markets – Problems and Policies, Springer International Publishing, Switzerland.
Kaisa Kotakorpi
Kari Hämäläinen
Blogi
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
kannustimet
käyttäytymisvaikutukset
politiikkatoimenpiteet
työllisyys
työmarkkinat
työn tarjonta
työttömyys
työttömyysturva
työvoimapolitiikka
