VATT-PÄIVÄ 2021
Työmarkkinat ja työllisyys
Verkkoseminaari 1. lokakuuta 2021 klo 13.00
Tervetuloa VATT-päivään 2021
VATT-päivä 2021 järjestetään verkkoseminaarina 1. lokakuuta 2021 teemalla työmarkkinat ja työllisyys. Seminaarin keskiössä ovat erityisesti työllisyyttä nostattavat toimenpiteet. Koronavirustilanteesta johtuen seminaari järjestetään tänäkin vuonna poikkeuksellisesti verkossa. Seminaarin ensimmäinen osio on englanniksi ja toinen suomeksi.
Tallenne
VATT-päivän 2021 Työmarkkinat ja työllisyys-seminaarin englanninkielisen osion Youtube-tallenne.
VATT-päivän 2021 Työmarkkinat ja työllisyys-seminaarin suomenkielisen osion Youtube-tallenne.
Tallenteet olivat katsottavissa 14.10.2021 asti.
Osallistuminen
Tervetuloa seuraamaan VATT-päivän 2021 Työmarkkinat ja työllisyys -seminaaria perjantaina 1.10.2021 klo 13-15.30.
Ilmoittaudu VATT-päivän 2021 seminaariin lomakkeella. Ohjelma, striimauslinkki sekä seminaarin materiaalit lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.
Seuraa jaa osallistu keskusteluun Twitterissä (@vatt_tutkimus) #vattpäivä ja (@VATT_research) #vattday.
30 vuotta työmarkkinatutkimusta
Vuoden 2021 VATT-päivien teema on työmarkkinat ja työllisyys. Työmarkkinatutkimus on ollut tärkeä tutkimusalue VATT:ssa siitä asti, kun keskus perustettiin keskellä syvää lamaa 30 vuotta sitten. Vaikka VATT:n tutkimustoiminta ja asiantuntijaosaaminen on vuosien saatossa laajentunut kattamaan soveltavan taloustieteen monet alat, ovat työmarkkinat ja työllisyys pysyneet tutkimuksemme ytimessä ja ajankohtaisena.
Korkeatasoinen ja ajankohtainen kotimainen ja kansainvälinen soveltava taloustutkimus nousee myös VATT-päivän 2021 keskiöön – jo 30 vuoden ajan VATT on tuonut taloustieteellistä tutkimusta ja asiantuntijuutta päätöksenteon tueksi. Lue myös VATT-päivän 2021 uutinen.
Ohjelma
First/International part (In English)
Host: Research Director Essi Eerola (VATT)
13.00 Welcome to VATT-day
- Director General Mikael Collan(VATT)
13.03 Greetings from the Ministry
- State Under-Secretary Elina Pylkkänen (Ministry of Economic Affairs and Employment)
13.10 What Works? Lessons from Active Labor Market Policy Evaluations
- Professor Andrea Weber (Central European University)
13.40 Employment and Policy in the Nordic Context
- Professor Oskar Nordström Skans (Uppsala University)
Tauko 14.10-14.20
Toinen/Kotimainen osa (suomeksi)
Juontaa: Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)
14.20 30 vuotta työllisyystutkimusta Suomessa
- Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)
14.25 Miten edistää työllisyyttä? Tutkijaryhmän raportin ehdotuksia ja suosituksia
- Professori Markus Jäntti (Tukholman yliopisto)
14.40 Lyhennys, laajennus, porrastus: Ansioturvan muutokset ja työllistyminen
- Johtava tutkija Hanna Pesola (VATT)
14.55 Työllistyminen ja kannustimet – Mitä opimme perustulokokeilusta?
- Johtava tutkija Jouko Verho (VATT)
15.10 Kommenttipuheenvuorot
- Ekonomisti Sanna Kurronen (Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA)
- Professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto)
15.20 Kysymyksiä ja vastauksia /Q & A
Tilaisuus päättyy noin klo 15.30. Haastattelut medialle klo 15.40 tai sopimuksen mukaan.
Esitykset
Mikä toimii? Aktiivisen työmarkkinapolitiikan arviointien oppeja
- Professori Andrea Weber (esitys englanniksi)
Useimpiin työmarkkinoiden keskeisiin ongelmiin, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen, nuorisotyöttömyyteen, työttömäksi jäämisestä aiheutuviin ansionmenetyksiin sekä taantumien jälkeen jatkuvasti korkeana pysyttelevään työttömyysasteeseen, on pyritty vastaamaan aktiivisella työmarkkinapolitiikalla. Halusimme selvittää, minkälaiset ohjelmat toimivat paremmin ja millä tavalla niiden vaikutukset mahdollisesti eroavat toisistaan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tai suhdannejakson aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suoritimme vertailevan meta-analyysin 200 viimeaikaisesta tutkimuksesta, joissa arvioidaan eri puolilla maailmaa toteutettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Johtopäätöksemme ovat seuraavat:
- lyhyellä aikavälillä keskimääräiset vaikutukset ovat lähes olemattomat, mutta myönteiset vaikutukset lisääntyvät 2–3 vuotta ohjelman päättymisen jälkeen
- vaikutusten aikaprofiili vaihtelee ohjelmatyypin mukaan, ja suurimmat keskimääräiset hyödyt saatiin ohjelmista, joissa korostettiin inhimillisen pääoman kartuttamista
- vaikutukset eri osallistujaryhmiin poikkeavat järjestelmällisesti toisistaan, ja vaikutukset olivat suurimmat naisten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla
- aktiivisilla työmarkkinaohjelmilla on todennäköisemmin myönteisiä vaikutuksia taantuman aikana.
Työllisyys ja politiikka Pohjoismaisessa kontekstissa
- Professori Oskar Nordström Skans (esitys englanniksi)
Esityksessä pohditaan muiden Pohjoismaiden kokemuksia hyödyntäen, miten työllisyyttä voitaisiin lisätä. Työllisyys on läheisessä yhteydessä työvoimaan osallistumiseen. Suurin potentiaali työllisyyden lisäämiseen onkin tämän vuoksi vanhemman työvoiman, pienten lasten äitien ja uusien työmarkkinoille tulijoiden joukossa. Taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä työvoimaan osallistumisen kannalta. Työttömien työllistäminen on vaikeampaa, mutta myös hyvin tärkeää. Päättäjien täytyy ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinoja, jotta ne, joilla on huonoimmat edellytykset työmarkkinoilla, löytäisivät töitä. On tärkeää edistää työnhakua, rakentaa henkilökohtaisia yhteyksiä työnhakijoiden ja työnantajien välillä, sekä poistaa turhia työn kysynnän esteitä. Esityksen loppuosa käsittelee sitä, kuinka päättäjien täytyisi suhtautua tulevaisuuden työmarkkinoihin ja mahdollisiin uusien teknologisten innovaatioiden tuomiin työn kysynnän muutoksiin.
Miten edistää työllisyyttä? Tutkijaryhmän raportin ehdotuksia ja suosituksia
- Professori Markus Jäntti
Esityksessä esitellään työllisyyden tutkijatyöryhmän tutkimuskirjallisuuden kartoittamiseen perustuvat toimenpide-ehdotukset ja -suositukset työllisyyden edistämiseksi usealla alueelle, ml. työttömyysturva, aktiivinen työvoimapolitiikka, proaktiivinen työvoimapolitiikka, verot ja tulonsiirrot, osatyökykyisten työllistäminen, yrittäjyyden työllistämisvaikutukset sekä maahanmuutto ja työllisyys. Toimenpide-ehdotuksiin on nostettu toimenpiteitä, joiden voidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella uskoa edistävän työllisyyttä aiheuttamatta samalla merkittäviä hyvinvointitappioita. Esimerkkejä näistä ovat työttömyysturvan keston muuttaminen suhdanneperusteiseksi, työttömyysturvan sanktioiden varoitusjärjestelmä ja työnhaun tuen tehostaminen. Toimenpidesuositukset taas ovat jatkoselvitettäväksi esitettyjä toimenpiteitä, jotka ovat lupaavia, mutta joiden suhteen on enemmän avoimia kysymyksiä kuin varsinaisten ehdotusten osalta. Näistä esimerkkejä ovat erorahan käyttöönotto ja maahanmuuttajien kotouttamistoimien vaikuttavuuden edistäminen.
Lyhennys, laajennus, porrastus: Ansioturvan muutokset ja työllistyminen
- Johtava tutkija Hanna Pesola
Esityksessä käydään läpi, mitä vaikutuksia työttömyysturvan yksityiskohdilla voi olla työmarkkinoilla taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Suomalaisen ansiopäivärahajärjestelmän muutosten vaikutuksia työllistymiseen esitellään VATT:ssa viime vuosina tehtyjen tutkimusten pohjalta.
Työllistyminen ja kannustimet – Mitä opimme perustulokokeilusta?
- Johtava tutkija Jouko Verho
Esitys tarkastelee taloudellisten kannustimien vaikutusta työn tarjontaan Suomen perustulokokeilun pohjalta. Osallistumisveroasteen työn tarjontavaikutusta on arvioitu tutkimuskirjallisuudessa kattavasti, mutta satunnaiskokeisiin perustuvat tulokset ovat harvassa. Perustulokokeilussa osallistumisveroaste laski huomattavan paljon, mutta työllisyysvaikutukset jäivät vaatimattomiksi. Tuloksen perusteella voidaan arvioida, että kokeilun kohdejoukon osallistumisjousto on alhainen ja sijoittuu tutkimuskirjallisuuden arvioiden alapäähän. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää vero- ja työllisyyspolitiikan valmistelussa.
Puhujat
Professori Andrea Weber (Keski-Euroopan yliopisto CEU)
Andrea Weber on taloustieteen professori Keski-Euroopan yliopistosta (CEU) ja työskentelee työllisyyden ja julkisen talouden parissa. Hänen tutkimuksensa ja opetuksensa keskittyy työmarkkinoiden ja julkisten laitosten vuorovaikutukseen. Häntä kiinnostaa erityisesti sukupuolten väriset erot, yritysten rooli työmarkkinoilla, sosiaaliturvajärjestelmät ja ohjelmien arviointi. Ennen liittymistä CEU:hun hän opetti UC Berkeleyssä, Mannheimin yliopistossa ja Wienin kauppakorkeakoulussa. Professori Andrea Weberin sivut.
Professori Oskar Nordström Skans (Uppsalan yliopisto)
Oskar Nordström Skans on taloustieteen professori Uppsalan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on empiiristä ja keskittyy työmarkkinoiden keskeisiin aiheisiin, kuten siirtymiseen koulusta työelämään, sosiaalisiin työnhakuverkostoihin ja teknologian vaikutuksiin työmarkkinoilla. Hänen tutkimustaan on julkaistu joissakin merkittävimmistä talouslehdistä, kuten American Economic Review ja Review of Economic Studies. Hän on toiminut myös asiantuntijana useissa ruotsalaisissa työvoimaan liittyvissä julkisissa toimeksiannoissa. Professori Oskar Nordström Skansin sivut.
Professori Markus Jäntti (Tukholman yliopisto)
Markus Jäntti on kansantaloustieteen professori Tukholman yliopistossa. Hän on toiminut professorina Tampereen yliopistossa, Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa (jaettu VATT:n kanssa) sekä vierailevana professorina University of Michiganissa. Hänen tutkimuksensa käsittelee pääasiassa perhetaustan merkitystä taloudellisen aseman muodostumisessa, ylisukupolvista tuloliikkuvuutta, tulonjakoa ja köyhyyttä, joista teemoista hän on julkaissut laajalti vertaisarvioituja tutkimuksia tiedejulkaisuissa. Hän toimii työ- ja elinkeinoministerin vuonna 2019 asettaman tutkijoiden työllisyystyöryhmän puheenjohtajana. Professori Markus Jäntin sivut.
Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)
Tuomas Pekkarinen on VATT:n tutkimusprofessori sekä tutkimusohjaaja työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimusalueella. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet koulutuspoliittisten uudistusten ja koulutusvalintojen vaikutuksia. Pekkarinen on Aalto-yliopiston dosentti ja IZA-tutkimusverkoston research fellow. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Bostonin yliopistossa ja London School of Economics'in Centre for Economic Performance -tutkimuslaitoksessa. Pekkarinen väitteli taloustieteestä European University Institute -yliopistossa Firenzessä, Italiassa vuonna 2003. Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen sivut.
Johtava tutkija Hanna Pesola (VATT)
Hanna Pesolan tutkimusalaa ovat työmarkkinat ja maahanmuutto. Hänen meneillään olevat tutkimuksensa käsittelevät muun muassa työttömyyskorvausten vaikutuksia työmarkkinoilla sekä maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoja. Hanna työskentelee VATT:n ohella Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa tutkimusaineistojen kehittämisen parissa. Hän väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa taloustieteestä vuonna 2011. Johtava tutkija Hanna Pesolan sivut.
Johtava tutkija Jouko Verho (VATT)
Jouko Verho on johtava tutkija työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimusalueella. Työmarkkinoiden lisäksi hän on tutkinut sosiaaliturvan ja terveystalouden kysymyksiä. Aikaisemmin Jouko on työskennellyt Kelan tutkimusosastolla sekä kehittänyt Tilastokeskuksessa tutkimusaineistojen etäkäyttöä. Lisäksi hän on ollut tutkijana Uppsalassa IFAU-tutkimuslaitoksessa ja vieraillut University College Londonissa. Jouko väitteli Helsingin yliopistossa kansantaloustieteestä vuonna 2008. Johtava tutkija Jouko Verhon sivut.
Ylijohtaja Mikael Collan (VATT)
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen (TEM)
Ekonomisti Sanna Kurronen (EVA)
Professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto)
Lisätietoa:
Viestintäasiantuntija Hanna Kemppainen, hanna.kemppainen(@)vatt.fi, +358 295 519 402: Tutkimusjohtaja Essi Eerola, essi.eerola(@)vatt.fi, +358 295 519 407
Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen, tuomas.pekkarinen(@)vatt.fi, +358 295 519 465
