Verotukien järjestelmällinen arviointi käynnistettävä Suomessa
Timo Rauhasen väitöstutkimuksessa arvioidaan verotukien taloudellisia ja oikeudellisia vaikutuksia sekä haetaan hyvän verotukianalyysin mallia.
Kuva: Wojtek Gurak (rajattu)
Verotuksen perustehtävän eli julkisen sektorin rahoittamisen kannalta on tärkeää, että veropohja on laaja ja mahdollisiin verotukiin suhteudutaan kriittisesti. Verotukien on oltava tehokkaita, vaikuttavia ja ajan tasalla. Ne olisi säännöllisin väliajoin arvioitava systemaattisesti eli evaluoitava. Suomessa näin ei tehdä, ja siksi sen enempää tutkijoilla kuin päättäjilläkään ei ole kokonaiskuvaa verotukijärjestelmän vaikutuksista. Osittain tästä syystä verotukien lukumäärää ei ole viime vuosina saatu vähenemään. Toisaalta, koska verotuen rahoitus realisoituu vasta tuonnempana verotulojen vähentyessä, se on poliitikon kannalta kätevä tapa ohjata taloudellista etua halutulle kannattajajoukolle.
Timo Rauhasen väitöstutkimuksessa arvioidaan verotukien taloudellisia ja oikeudellisia vaikutuksia sekä haetaan hyvän verotukianalyysin mallia. Verotuki on normaalista kansallisesta verojärjestelmästä poikkeava säännös (vähennys, hyvitys, verovapaus, alennettu verokanta tai veronmaksun lykkäys), jolla tuetaan haluttua kohderyhmää.
Verotuki on budjettirahoitteisiin suoriin tukiin rinnastettavaa julkisten varojen käyttöä, sillä sen myötä pienenevät verotulot on kompensoitava menoja leikkaamalla tai lisälainalla. Monet verotuet olisivat korvattavissa suorilla tuilla, jotka ovat yleensä verotukia tehokkaammin kohdennettavissa. Lakkautettu verotuki antaa mahdollisuuden keventää verotusta tai ohjata kasvava verotulo aiempaa tehokkaammin.
Verotuen evaluoinnin ydin on kokonaishyödyn mittaamisessa
Verotukien evaluointiprosessissa esitetään talouden peruskysymyksiä: onko tuki oikeutettu, relevantti, hyvin suunniteltu sekä vaikuttava ja tehokas? Tässä työssä on suurta apua arviointikehikosta, joka toimii tiekarttana jokaisen verotuen kohdalla.
Kehikon avulla selvitetään verotukien taloudelliseen tehokkuuteen, vaikuttavuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, markkinapuutteisiin sekä taloudellisen kasvun ja yrittäjyyden vahvistamiseen liittyviä hyvän tuen periaatteita.
Evaluoinnin ydin on mitata sitä kokonaishyötyä, joka saavutetaan kaikkien veronmaksajien kustannuksella. Pelkästään tuen vastaanottajan taloudellinen etu ei missään tapauksessa ole riittävä peruste verotuelle.
Hyvällä verojärjestelmällä on verotukia paljon paremmat mahdollisuudet vauhdittaa yhteiskunnallisten päämäärien ja politiikkatavoitteiden saavuttamista. Siksi talouspolitiikassa pitäisi keskittyä luomaan sellaiset olosuhteet, joilla edistetään taloudellista kasvua eikä tukijärjestelmiä. Tutkimuskirjallisuuden vahvan ja yksimielisen sanoman mukaisesti käytännön finanssipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulisi siten olla mahdollisimman laaja veropohja ja matalat verokannat.
Rauhasen väitöskirjan tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus, jossa aiheen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä lähestytään kokonaisvaltaisesti. Väitöskirjassa on sovellettu jonkin verran myös tilastoihin perustuvaa kvantitatiivista tutkimusta.
Kauppatieteiden lisensiaatti, valtiotieteiden maisteri Timo Rauhasen yritysoikeuden ja -talouden alaan kuuluva väitöskirja Verotuet valtion politiikkavälineenä ja ohjauskeinona tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa perjantaina 26.5.
Vastaväittäjinä toimivat professori, dosentti Reino Hjerppe Helsingin yliopistosta ja professori Juha Lindgren Vaasan yliopistosta sekä kustoksena professori Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätiedot: erikoistutkija Timo Rauhanen
Nyheter
Pressmeddelande
Social trygghet, beskattning och inkomstfördelning
VATT
beskattning
företagsstöd
mervärdesskatt
optimal beskattning
skattestöd
suora tuki
valtiontuki
