HE 69/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta)

11.6.2026 Tuomas Kosonen ja Hanna Pesola

Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Diaarinumero: VATT/254/00.03.01/2026

VATT kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Esityksessä ehdotetaan, että kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä olisi lähtökohtaisesti vähintään kolmen vuoden asuminen Suomessa. Tavoitteena on edistää hiljattain maahan tulleiden pienten lasten vanhempien kotoutumista, lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen sekä vahvistaa vanhempien kiinnittymistä työmarkkinoille. Lisäksi kotihoidon tuki maksettaisiin jatkossa vain lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

VATT keskittyy lausunnossaan esityksen työllisyys- ja kotoutumisvaikutuksiin sekä tulonjaon näkökohtiin.

Pitkän aikavälin vaikutukset voivat olla välittömiä vaikutuksia merkittävämpiä

Vaikka esityksen välittömät työllisyysvaikutukset jäänevät vähäisiksi¹, tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että kotihoidon tuella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia äitien työmarkkinauriin. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksia rajoittavat kohderyhmän pienen koon lisäksi erityisesti muista syistä kuin työn perusteella maahan saapuneiden naisten keskimäärin melko alhainen työllisyys (Pesola ym. 2024). Lasten kotihoidon tuki luo kuitenkin voimakkaita kannustimia hoitaa alle kolmivuotiasta lasta kotona, koska käytännössä tukea saa vain ollessaan kotona hoitamassa lasta (muita lasten hoitomuotoja tuetaan muin keinoin) ja tuen siis menettää osallistuessaan töihin. Gruberin ym. (2025) tutkimuksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisä vähentää pienten lasten äitien työllisyyttä voimakkaasti verrattuna moniin muihin veroihin tai tukiin. Vaikutukset näkyvät vielä vuosia varsinaisen kotihoitojakson päättymisen jälkeen vähentäen äitien työllisyyttä ja työperäisiä ansiotuloja. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri osaryhmiä, mutta ei maahanmuuttajataustaisia havaintojen vähäisyyden takia. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että kotihoitoa tukevat etuudet voivat heikentää äitien työmarkkina-asemaa pitkällä aikavälillä erityisesti ryhmissä, joiden työmarkkina-asema on lähtökohtaisesti heikompi.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kotihoidon tuen käytön vähentäminen maassaolon alkuvuosina voi lisätä työmarkkinoille kiinnittymistä pitkällä aikavälillä, vaikka vaikutukset eivät näkyisi nopeasti työllisyydessä. Erityisesti maahanmuuttajaäitien kohdalla varhaisempi osallistuminen kielikoulutukseen, kotoutumispalveluihin tai työmarkkinoille voi ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymisen pitkittymistä. Samalla on kuitenkin huomattava, että Norjassa toteutettu vastaava uudistus ei lisännyt äitien työllisyyttä tai työvoimapalveluihin osallistumista lyhyellä aikavälillä, mikä korostaa sitä, että kotihoidon tuen rajaaminen ei yksinään välttämättä johda vahvempaan työmarkkinoille integroitumiseen (Lima ym. 2020).

Kotoutumisvaikutuksiin liittyy merkittävää potentiaalia mutta myös epävarmuutta

Esityksen keskeisin mahdollinen hyöty voi liittyä kotoutumiseen. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen sekä ohjata vanhempia nykyistä useammin kotoutumispalveluihin. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että erityisesti maahanmuuttaja- ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset voivat hyötyä varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Norjassa maksuttoman päivähoidon on havaittu parantaneen maahanmuuttajataustaisten lasten myöhempiä oppimistuloksia, ja Saksassa vaikutukset ovat olleet keskimääräistä suurempia maahanmuuttajataustaisilla lapsilla².

Kotoutumisen näkökulmasta erityisen merkityksellistä on, miten maahanmuuttajaäidit, joiden osallistuminen työmarkkinoille ja palveluihin on nykyisin vähäistä, tavoitetaan kotoutumispalveluiden piiriin uudistuksen jälkeen. VATTin aiemmassa lausunnossa (Alasalmi ym. 2025) on todettu, että erityisesti perhesyistä tai kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen muuttaneiden äitien työllisyysaste on matala myös lasten kasvaessa. Näissä ryhmissä työmarkkinoille kiinnittymisen vahvistamisella voisi olla huomattavia pitkän aikavälin hyötyjä. Norjan kokemukset viittaavat siihen, ettei kotihoidon tuen rajaaminen yksinään välttämättä riitä lisäämään palveluihin osallistumista, joten vaikutusten toteutuminen riippuu olennaisesti palvelujärjestelmän kyvystä tavoittaa kohderyhmä. Ruotsissa uudistus, joka paransi erityisesti naisten kannustimia osallistua kotoutumiskoulutukseen ja lisäsi ko. koulutuksen työmarkkinalähtöisyyttä, lisäsi pakolaisnaisten osallistumista kotoutumiskoulutukseen ja paransi heidän työllisyyttään ja tulojaan (Bratu ym. 2025).

Kotoutumispalveluiden mahdolliset hyödyt voivat ulottua myös seuraavaan sukupolveen. Jos uudistus lisää maahanmuuttajaäitien osallistumista kielikoulutukseen, kotoutumispalveluihin tai työelämään, vaikutukset voivat välittyä lasten koulutuspolkuihin, kielitaitoon ja myöhempään työmarkkina-asemaan (Pesola ja Sarvimäki, 2024). Tällaiset ylisukupolviset vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä olla taloudellisesti merkittäviä.

Tulonjakovaikutukset ja vaihtoehtoiset politiikkakeinot

Esityksen vaikutuksia arvioitaessa on syytä huomioida myös vaikutukset pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon. Kotihoidon tuen rajaaminen kohdistuu pääosin kotitalouksiin, joiden työmarkkinakiinnittyminen on usein vasta alkuvaiheessa ja joiden tulotaso on keskimäärin matala. Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen on todellinen riski, jos vanhemmat eivät työllisty tai hakeudu työvoimapalveluiden piiriin työttömyysetuudelle.

Gruber ym. (2025) tutkimus tarjoaa samalla perusteen sille, että kotihoidon käyttöä vähentävillä toimilla voidaan pitkällä aikavälillä tukea äitien työmarkkina-asemaa. Koska esityksen välittömien työllisyysvaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi, olisi perusteltua arvioida myös sellaisia toimenpiteitä, jotka täydentävät kotihoidon tuen poistamista edistämällä maahanmuuttajavanhempien päätymistä työnhakijoiksi kotoutumispalveluiden piiriin.

Yleisemmin voidaan todeta, että sosiaaliturvalla, joka on ansiotulosidonnaista, voitaisiin tukea lapsiperheköyhyyttä nykyistä paremmin. Kuten yllä todettua, lasten kotihoidon tuki luo jyrkän kannusteen jäädä kotiin hoitamaan alle kolmivuotiasta lasta, koska tuen käytännössä menettää äidin työllistyessä. Vaihtoehtoinen turva niille lapsiperheille, joiden köyhyyttä halutaan vähentää, olisi tulosidonnainen niin, että etuus ei loppuisi tai vähenisi niin nopeasti ansiotulojen kasvaessa. Jonkinlainen tulosidonnaisuus olisi kuitenkin tarpeen järjestelmän kustannuksien hillitsemiseksi.

Yhteenveto

VATT arvioi, että esityksessä olevien vaikutusarvioiden mukaisesti esityksen välittömät työllisyysvaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Tutkimuskirjallisuus, mukaan lukien Gruber ym. (2025), viittaa kuitenkin siihen, että kotihoidon käytön vähentämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia äitien työmarkkina-asemaan pitkällä aikavälillä. Samalla vaikutusten toteutuminen edellyttää, että kohderyhmä osallistuu kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin. Norjasta saatu tutkimusnäyttö ei anna vahvaa tukea sille oletukselle, että tämä tapahtuisi automaattisesti kotihoidon tuen rajaamisen seurauksena.

Uudistuksen kokonaisvaikutuksia arvioitaessa on siten tärkeää tarkastella samanaikaisesti työllisyys-, kotoutumis- ja tulonjakovaikutuksia sekä arvioida myös täydentäviä politiikkakeinoja, joilla palveluihin osallistumista ja työllisyyttä voitaisiin vahvistaa ja riskiä pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon heikkenemisestä vähentää.

Viitteet:

¹ Työllisyysvaikutuksia on arvioitu huolellisesti valtiovarainministeriön muistiossa: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM050:00/2025

² Ks. Alasalmi ym. lausunto: https://vatt.fi/-/vatt-asiantuntijalausunto-o-34-2025-vp-eduskunnan-tyoelama-ja-tasa-arvovaliokunnalle

Lähteet:

Alasalmi, Juho Korpela, Heikki ja Pesola, Hanna (2025). O 34/2025 vp Maahanmuuttajaäitien työllistyminen (Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta), Asiantuntijalausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 30.5.2025. Lausunnon diaarinumero: VATT/197/07.01/2025.

Bratu, C., L. Martén, and L. Ottosson (2025). Individualized benefits and access to active labor market programs boost refugee women’s economic integration. Review of Economics and Statistics (hyväksytty julkaistavaksi).

Gruber, Jonathan; Kosonen, Tuomas; Huttunen, Kristiina (2025). "Paying Moms to Stay Home: Short and Long Run Effects on Parents and Children", Journal of Public Economics, Volume 251, 2025.

Pesola, H. & Sarvimäki, M. (2024), Intergenerational Spillovers of Integration Policies: Evidence from Finland’s Integration Plans, Review of Economics and Statistics (hyväksytty julkaistavaksi).

Pesola, H., Sarvimäki, M. ja Virkola, T. Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:9.

Lausunnon ovat laatineet VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ja tutkimusjohtaja Hanna Pesola.

Hanna Pesola Tuomas Kosonen

Lausunnot