O 34/2025 vp Maahanmuuttajaäitien työllistyminen (Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta)
30.5.2025 Juho Alasalmi, Heikki Korpela ja Hanna Pesola
Asiantuntijalausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Lausunnon diaarinumero: VATT/197/07.01/2025
Johdanto
Tässä lausunnossa kuvataan maahanmuuttajaäitien työllisyyttä. Aluksi käydään lyhyesti läpi aiempia Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllisyyteen liittyviä tarkasteluja. Tämän jälkeen kuvaillaan VATT Datahuoneen laskelmien pohjalta maahanmuuttajaäitien viimeaikaista työllisyyttä sekä työllisyyden kehitystä lapsen syntymän jälkeen. Lopuksi käsitellään tiiviisti tutkimuskirjallisuuden valossa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maahanmuuttajaäitien työllistymiseen.
Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisten, mutta työllisyys ja tulot vaihtelevat merkittävästi eri ryhmien välillä esimerkiksi maahanmuuton syyn mukaan. Naisten työllisyys on kautta linjan heikompaa kuin miesten, mutta myös naisten kohdalla ryhmien väliset erot ovat suuria. Perhesyistä tai kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneiden naisten työllisyysaste on vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen selvästi matalampi kuin samanikäisillä suomalaistaustaisilla naisilla (Pesola ym. 2024).
Suomessa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste poikkeaa kantaväestöstä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa lähes kaikissa taustamaaryhmissä (Larja, 2019). Esimerkiksi venäläis-, somali- ja irakilaistaustaisten naisten työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin vastaavilla ryhmillä Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, eivätkä erot selity koulutustasolla, maassa-asumisajalla tai pakolaistaustan yleisyydellä.
Useimmissa maissa myös kantaväestön keskuudessa äitien työllisyysaste on matalampi kuin lapsettomien naisten, mutta Suomessa ero on huomattava verrattuna moniin OECD-maihin (OECD 2018). Suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajien työllisyyden erot korostuvat äitien keskuudessa. Suomessa vuosina 1993–2004 syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten äideistä vain noin 11 % on työllisiä lapsen syntymävuonna, kun vastaava osuus suomalaistaustaisilla äideillä on noin 55 % (Alasalmi ja Busk, 2025).
Maahanmuuttajaäitien työllisyys ja työllistyminen lapsen syntymän jälkeen
Seuraavaksi esitämme VATT Datahuoneen tarkasteluja maahanmuuttajaäitien työllisyydestä maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen perusteella. Käytettyä aineistoa on kuvattu tarkemmin liitteessä.
Kuviossa 1 on esitetty maahanmuuttajaäitien keskimääräinen työllisyysaste vuonna 2024 nuorimman lapsen iän mukaan äidin eri syntymämaaryhmille. Maahanmuuttajaäitien työllisyys on pääasiassa muita naisia matalampaa lapsen ollessa hyvin pieni. Sekä työllisyyden keskimääräinen taso että lapsen iän suhde työllisyyteen vaihtelevat kuitenkin voimakkaasti syntymämaan mukaan.
Kuviossa on vertailun vuoksi lapsettomien naisten työllisyysaste. Lapsettomien naisten joukossa on enemmän nuoria ja eläkeikää lähestyviä, joten kuviossa on esitetty työllisyysaste, kun ikäjakauma on painotettu samaksi kuin äideillä (punainen palkki), sekä painottamaton lapsettomien naisten työllisyysaste (sininen palkki). Kuvioita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että ryhmien välillä voi olla huomattavia eroja esimerkiksi maassa-asutussa ajassa ja maahantulon syyssä. Suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste oli keskimäärin 68 prosenttia silloin, kun nuorin lapsi oli 0–2-vuotias, ja nousi 85 prosenttiin lapsen ollessa 3–6-vuotias.
Kaikissa ryhmissä työllisyysaste jää reilusti alle 50 prosentin lapsen ollessa alle kolmevuotias, mutta Kaakkois-Aasiasta saapuneiden äitien työllisyysaste on 70 prosentin tuntumassa, kun nuorin lapsi on yli 10-vuotias. Muissa taustamaaryhmissä työllisyys jää lapsen iästä riippumatta korkeintaan 50 prosenttiin, ja heikoin työllisyystilanne on Länsi- ja Keski-Aasiasta saapuneilla äideillä. Erot äitien ja samanikäisten lapsettomien naisten välillä ovat enimmäkseen tasoittuneet, kun nuorin lapsi on 10-vuotias, mutta erityisesti Afrikasta saapuneiden äitien työllisyys jää lapsettomien afrikkalaistaustaisten naisten työllisyydestä.
Kuvio 1 Työllisyysaste vuonna 2024 syntymämaaryhmittäin
Työllisyysaste arvioi keskimääräistä työllisyyttä vuoden aikana. Henkilön työllisyys saadaan jakamalla tarkasteluvuoden kuukaudet, joiden aikana hän on saanut tuloja yli 1 000 €, luvulla 12. Ilmoitettu työllisyys on henkilöiden työllisyyksien keskiarvo. Naisille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, on piirretty kaksi työllisyysastetta. Vasemmanpuoleinen (punainen väri) tunnusluku on painotettu keskiarvo. Painot vakioivat verrokkiryhmän ikäjakauman samaksi kuin ryhmän äitien. Oikeanpuoleinen (sininen väri) tunnusluku on tavallinen, painottamaton keskiarvo. Suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste: 68 % (lapsi 0–2 v.), 85 % (lapsi 3–6 v.).
Kuviossa 2 on kuvattu maahanmuuttajaäitien työllisyysasteet äidin ensimmäisen oleskeluluvan perusteen mukaan. Eri syistä Suomeen saapuneiden maahanmuuttajaäitien työllisyys on linjassa aiempien maahanmuuttajien työllisyyttä tarkastelleiden selvitysten kanssa. Korkein työllisyysaste on työn perusteella saapuneilla ja matalin kansainvälisen suojelun perusteella saapuneilla.
Työluvalla maahan saapuneilla työllisyysaste on lapsettomien naisten työllisyysasteen tasolla 75 prosentin tuntumassa, kun nuorin lapsi on vähintään nelivuotias. Työn perusteella maahan saapuneilla vanhempien lasten äideillä työllisyysaste on suomalaistaustaisten naisten luokkaa. Heikoin työllisyysaste on kansainvälisen suojelun perusteella saapuneilla äideillä, joiden työllisyysaste on enintään 25 prosenttia riippumatta nuorimman lapsen iästä. Myös samanikäisillä lapsettomilla naisilla työllisyysaste jää 25 prosenttiin. Suurin ryhmä ovat perhesyistä maahan muuttaneet, jossa on hyvin erilaisista taustoista tulevia naisia. Perhesyistä muuttaneiden alakouluikäisten lasten äitien työllisyysaste on samaa suuruusluokkaa kuin samanikäisillä lapsettomilla naisilla, enintään kolmannes on töissä, eikä työllisyysaste nouse yli 40 prosentin vanhempienkaan lasten äideillä. Tilapäisen suojelun perusteella Suomessa asuvilla ukrainalaisäideillä työllisyysaste on samaa suuruusluokkaa kuin perhesyistä saapuneilla. On syytä huomioida, että ukrainalaiset ovat asuneet Suomessa keskimäärin lyhyemmän ajan.
Kuvio 2 Työllisyysaste vuonna 2024 oleskeluluvan perusteen mukaan
EU-muuttajia ei ole eritelty rekisteröitymisen perusteen suhteen. Työllisyysaste arvioi keskimääräistä työllisyyttä vuoden aikana. Henkilön työllisyys saadaan jakamalla tarkasteluvuoden kuukaudet, joiden aikana hän on saanut tuloja yli 1 000 €, luvulla 12. Ilmoitettu työllisyys on henkilöiden työllisyyksien keskiarvo. Naisten, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, työllisyysaste on esitetty painotettuna (ikäjakauma sama kuin äideillä, punainen) ja painottamattomana (sininen). Suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste: 68 % (lapsi 0–2 v.), 85 % (lapsi 3–6 v.).
Seuraavaksi tarkastelemme maahanmuuttajaäitien työllisyyttä lapsen syntymän jälkeen. Kohdejoukkona on vuonna 2018 lapsen saaneet. Kuviosta 3 nähdään, että kaikki maahanmuuttajanaiset jäävät suomalaistaustaisten työllisyydestä sekä ennen että jälkeen lasten syntymän, mutta ryhmissä on eroja sekä työllisyysasteen lähtötason että lapsen syntymän jälkeisen työllisyyskehityksen suhteen.
Afrikasta ja Länsi- sekä Keski-Aasiasta saapuneet naiset eivät lapsen syntymän jälkeen saavuta muiden samanikäisten naisten työllisyysastetta. Muissa ryhmissä lapsen saaneiden naisten työllisyysasteet lähenevät muiden samanikäisten naisten työllisyysastetta 3–6 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Tarkastelussa on syytä huomioida, että naiset ovat voineet saada lapsen myös aiempina vuosina, ja he voivat saada lapsen myös perusvuoden jälkeen. Lasten lukumäärässä voi siis olla eroja ryhmien välillä. Kaakkois-Aasiasta saapuneiden naisten työllisyysaste nousee lähelle suomalaistaustaisten työllisyysastetta viiden vuoden kuluessa lapsen saamisesta.
Kuvio 3 Työllisyysaste vuonna 2018 lapsen saaneilla syntymämaaryhmittäin
Työllisyysaste kuvaa Tilastokeskuksen päättelemää pääasiallista toimintaa kunkin vuoden lopussa. Jakajana on aina vuoden 2018 perusjoukon koko riippumatta siitä, onko henkilö poistunut tämän jälkeen väestöstä. Työllisyysaste esitetään ikävakioituna niin, että naisten, jotka eivät saaneet perusvuonna lapsia, ikäjakauma on painotettu samaksi kuin lapsen saaneiden.
Alhaiset työllisyysasteet voivat liittyä työttömyyteen tai työvoiman ulkopuolella olemiseen. Työvoiman ulkopuolella olevat saattavat osallistua koulutukseen. Kuviosta 4 nähdään, että erityisen alhaisen työllisyysasteen ryhmistä afrikkalaiset sekä länsi- ja keskiaasialaiset äidit ovat enimmäkseen työvoimassa työnhakijoina pian lapsen syntymän jälkeen.1 Työvoiman ulkopuolisuus ei siis näytä olevan pääasiallinen tekijä alhaisen työllisyysasteen taustalla lapsen ensimmäisten vuosien jälkeen. VATT Datahuoneen laskelmien mukaan lähes puolet afrikkalaistaustaisista ja yli kolmannes länsi- ja keskiaasialaisista 3–10-vuotiaiden lasten äideistä osallistuu koulutukseen.2
Kuvio 4 Työnhakijana vuonna 2023 olleet syntymämaaryhmittäin
Työnhakijoiksi luetaan naiset, joilla oli vuoden aikana voimassa työnhakujakso työvoimapalveluissa. Työnhaku voi olla voimassa myös henkilön työsuhteen aikana. Tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston aineistosta. Naisille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, vasemmanpuoleinen (punainen väri) tunnusluku on painotettu keskiarvo. Painot vakioivat verrokkiryhmän ikäjakauman samaksi kuin ryhmän äitien. Oikeanpuoleinen (sininen väri) tunnusluku on tavallinen, painottamaton keskiarvo.
Maahanmuuttajaäitien työllistymiseen liittyviä tekijöitä
Maahanmuuttajaäitien työllisyyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi yksilölliset ominaisuudet (kuten koulutustaso ja kielitaito), kulttuuriset tekijät (kuten sukupuoliroolit) sekä työmarkkinoiden rakenteelliset piirteet, kuten syrjintä3. Naiset muuttavat Suomeen miehiä useammin perhesyistä ja harvemmin työn vuoksi, mikä osaltaan vaikuttaa heidän asemaansa työelämässä. Larja (2019) huomauttaa, että hänen tarkastelemistaan Suomessa asuvista somalialaistaustaisista naisista vain 17 prosenttia on työllisiä, kun taas Ruotsissa vastaava osuus on 33 prosenttia. Tätä ei voida selittää pelkästään koulutustasolla tai sukupuolirooleilla. Larja tuo myös esiin, että virolais- ja venäläistaustaisten naisten työllisyysasteet Suomessa jäävät selvästi lähtömaidensa tasosta jopa 15 vuoden maassa asumisen jälkeen.
Myös kotoutumista edistävä politiikka sekä yhteiskunnan tarjoama tuki erilaisille lastenhoitoratkaisuille voivat vaikuttaa maahanmuuttajaäitien osallistumiseen työvoimaan, heidän työllistymismahdollisuuksiinsa ja heidän lastensa tulemiin.4 Suomessa 1990-luvun lopussa käyttöönotettujen kotoutumissuunnitelmien on näytetty parantaneen maahanmuuttajien tuloja (Sarvimäki ja Hämäläinen, 2016) ja erikseen myös maahanmuuttajaäitien tuloja sekä heidän lastensa pärjäämistä koulussa ja työmarkkinoilla (Pesola ja Sarvimäki, 2024). Ruotsissa uudistus, joka paransi maahanmuuttajanaisten taloudellisia kannustimia osallistua kotoutumisohjelmaan ja muutti ohjelmaa työmarkkinakeskeisemmäksi, paransi maahanmuuttajanaisten työllisyyttä ja tuloja (Bratu ym. 2025).
Alle kolmivuotiaan lapsen kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun ulkopuolisesta hoidosta maksettava lasten kotihoidon tuki alentaa naisten työllisyyttä, eivätkä sen vaikutukset lasten tulemiin ole positiivisia (Gruber ym. 2023).5 Kotihoidon tuki voi muodostaa kannustinloukun erityisesti ulkomaalaistaustaisille naisille, joilla on työllistyessään keskimäärin matalampi palkka kuin suomalaistaustaisilla. Norjassa kotihoidon tuki vähensi maahanmuuttajaäitien työmarkkinoille osallistumista enemmän kuin norjalaistaustaisten äitien (Hardoy ja Schøne, 2010). Norjassa muutettiin maahanmuuttajien oikeutta kotihoidon tukeen vuonna 2017 siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuneet maahanmuuttajat saavat oikeuden kotihoidon tukeen vasta viiden vuoden maassa asumisen jälkeen. Maahanmuuttajien työllisyyden tai työvoimapalveluihin osallistumisen ei ole kuitenkaan havaittu lisääntyneen uudistuksen jälkeen (Lima ym., 2020).
Maksuttoman päivähoidon tarjoaminen 4–5-vuotiaille Norjassa ei parantanut vanhempien työllisyyttä, mutta lisäsi maahanmuuttajataustaisten osallistumista päivähoitoon ja paransi lasten testituloksia 7-vuotiaana (Drange ja Telle, 2015). Saksassa havaittiin, että erityisesti matalasti koulutettujen ja maahanmuuttajavanhempien lapset hyötyivät päivähoitoon osallistumisesta (Felfe ja Lalive, 2018).
Taloudellisten kannustimien muuttaminen voi vaikuttaa työllisyyteen, mutta niiden suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon myös mahdolliset tahattomat seuraukset. Tanskassa leikattiin pakolaisten toimeentulotukea 40 prosentilla vuonna 2002, mikä nosti heidän työllisyysastettaan ensimmäisen vuoden aikana (Dustmann ym. 2024a). Tukien leikkauksella oli kuitenkin merkittävä tahaton vaikutus, sillä se lisäsi naisten todennäköisyyttä jäädä työvoiman ulkopuolelle, ja vähensi näin ollen heidän osallistumistaan kotoutumiskoulutuksiin. Samanaikaisesti myymälävarkauksista tuomittujen pakolaisnaisten osuus nousi. Työllisyysvaikutukset olivat hävinneet viisi vuotta uudistuksen jälkeen. Lisäksi tukien leikkaukset vaikuttivat voimakkaasti niiden kohteena olleiden perheiden lapsiin. Sekä varhaiskasvatukseen osallistuminen että toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähenivät, ja todennäköisyys tulla tuomituksi väkivaltarikoksesta nousi. (Dustmann ym. 2024b).
Yhteenveto
Maahanmuuttajaäidit työllistyvät heikommin kuin suomalaistaustaiset äidit. Eri maista ja eri syistä saapuneiden ryhmien välillä on huomattavia eroja työllisyydessä. Heikoimmin työllistyvät kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen muuttaneet äidit. Heikon työllisyysasteen ryhmissä suurin osa on työnhakijoina jo nuorimman lapsen ollessa alle kolmevuotias. Tutkimuksen mukaan kotoutumispalveluilla on myönteinen vaikutus maahanmuuttajaäitien työllisyyteen. Näyttö tukipolitiikan ja päivähoito-oikeuden muutosten vaikutuksista on hajanaisempaa.
_____
1 Työnhaku voi olla voimassa myös työsuhteen aikana.
2 Koulutuksessa oleviksi katsotaan naiset, jotka ovat olleet läsnä tai suorittaneet opintoja toisella tai kolmannella asteella tai maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Laskelmat saatavilla pyydettäessä.
3 Ahmad (2019) havaitsi, että maahanmuuttajat kärsivät työmarkkinoilla ulkomaalaisen kuuloisesta nimestä, ja Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat näyttivät kärsivän etnisestä alkuperästään muita maahanmuuttajataustaisia enemmän. Miespuoliset maahanmuuttajataustaiset hakijat kohtasivat naispuolisia maahanmuuttajataustaisia hakijoita enemmän syrjintää.
4 Kotoutumislain kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumista. Uudistukseen liittyvät lait tulivat voimaan 1.1.2025.
5 Jäntti (2021) ehdotti kotihoidon tuen tilalle tulosidonnaista ja veronalaista lapsilisän lapsen ikään sidottua lisäosaa, jonka työn tarjontaa vähentävä vaikutus olisi arvioiden perusteella pienempi kuin kotihoidon tuen.
_____
Juho Alasalmi
erikoistutkija
Heikki Korpela
tutkija
Hanna Pesola
johtava tutkija
Tuulia Hakola-Uusitalo
ylijohtaja
_____
Liitteet
Liite 1 Maahanmuuttajaäidit-tarkastelun tiedot
Lähteet
Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa V. Kazi, A. Ali-Tolppa-Niitamo & A. Kaihovaara (toim.), Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10.
Alasalmi, J. ja Busk, H. (2025) Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:13.
Bratu, C., Martén, L. ja Ottosson, L. (2025). Individualized Benefits and Access to Active Labor Market Programs Boost Refugee Women's Economic Integration. The Review of Economics and Statistics (hyväksytty julkaistavaksi).
Drange, N. ja Telle, K. (2015). Promoting integration of immigrants: Effects of free child care on child enrollment and parental employment, Labour Economics, 2015:34, 26-38.
Dustmann, C., Landersø, R. & Andersen, L. H. (2024a), Refugee Benefit Cuts, American Economic Journal: Economic Policy, 16(2): 406–441.
Dustmann, C., Landersø, R. & Andersen, L. H. (2024b), Unintended Consequences of Welfare Cuts on Children and Adolescents, American Economic Journal: Applied Economics, 16(4): 161–185.
Felfe, C. ja Lalive, R. (2018). Does early child care affect children's development? Journal of Public Economics, 2018:159, 33-53.
Gruber, J., Huttunen, K. ja Kosonen, T. (2023). Paying Moms to Stay Home: Short and Long Run Effects on Parents and Children. National Bureau of Economic Research Working Paper 2/2023.
Hardoy, I. ja Schøne, P.(2010). Incentives to work? The impact of a ‘Cash-for-Care’ benefit for immigrant and native mothers’ labour market participation. Labour Economics, 2010:17, 963–974.
Jäntti, M., Busk, H. Järvensivu, A., Kauhanen, A., Kauhanen, M., Pesola, H. Pärnänen, A. Shemeikka, R., Stenholm, P. (2021). Työllisyyden tutkijatyöryhmän raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:40.
Larja, L. (2019). Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa V. Kazi, A. Ali-Tolppa-Niitamo & A. Kaihovaara (toim.), Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10.
Lima, I., Arntsen, L. ja Rudlende, L. (2020). Har innføringen av botidskrav for kontantstøtte medført økt sysselsetting? / Arbeid og velferd : 1/2020, 39-57.
OECD. 2018. Working together: Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland.
Pesola, H. & Sarvimäki, M. (2024), Intergenerational Spillovers of Integration Policies: Evidence from Finland’s Integration Plans, Review of Economics and Statistics (hyväksytty julkaistavaksi).
Pesola, H., Sarvimäki, M. ja Virkola, T. Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:9.
Sarvimäki, M. & Hämäläinen, K. (2016), Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring Active Labor Market Programs, Journal of Labor Economics, 34(2): 479–508.
Hanna Pesola
Juho Alasalmi
Lausunnot
