Tutkimusryhmä suosittelee kaivosveron veropohjaksi voittoja

28.5.2021 Tiedote

Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja.

Kaivos

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja KPMG Oy Ab:n tutkimushankkeen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Hankkeessa kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

Voittoja verottamalla korvaus luonnonvarojen käytöstä

Tutkimusryhmä vertaili eri veromallien etuja ja haittoja taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Vertailun perusteella kaivosyhtiöiden voittoja verottavat rentti- ja voittoverot mahdollistavat verotuoton keräämisen tehokkaasti vääristämättä yritysten taloudellista toimintaa.

- Rentti- ja voittoveroilla on vähäinen vaikutus yritysten investointeihin, louhintaan ja toiminnan jatkamiseen. Rojaltit muuttaisivat kaivoksen toiminnan useammin kannattamattomaksi. Voittojen verottaminen on talouden kannalta parempi vaihtoehto, toteaa johtava tutkija Seppo Kari (VATT).

Voittoverojen tuotto on heikosti ennakoitavissa. Ongelmaa voidaan lieventää yhdistämistä voittovero mineraalin arvoon pohjautuva rojaltiin, joka tuottaisi verotuloja tasaisemmin kaivostoiminnan alkuvaiheesta asti.

Kuntien verotusoikeus ei saa tutkijoilta kannatusta. Suomen valtion-osuusjärjestelmään sisältyvän verotulojen tasausjärjestelmän vuoksi verotulojen ohjaaminen kaivoskunnille hyödyttäisi niitä vain marginaalisesti.

Muut kaivostoiminnan ohjauskeinot

Tutkimuksen lähtökohtana on, että kaivosveron tarkoitus on tuottaa yhteiskunnalle korvaus uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämisestä. Ympäristöhaittojen vähentäminen tulisi toteuttaa kaivosveron sijasta muilla ympäristöpolitiikan instrumenteilla, kuten toimivalla ympäristösääntelyllä ja valvonnalla. Samoin kaivostoiminnan sähköveroluokan nosto ei ole vaihtoehto erilliselle kaivosverolle vaan erikseen harkittava toimenpide.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti:
Sari Kauppi, Seppo Kari, Kristiina Äimä, Anni Huhtala, Olli Ropponen, Kimmo Silvo ja Jouko Tuomainen (2021). Kaivosveron vaihtoehdot ja niiden vertailu. Valtioneuvoston kanslia.

Policy Brief:
Sari Kauppi, Seppo Kari, Kristiina Äimä ja Jouko Tuomainen (2021). Kaivosveron vaihtoehtojen
vertailu.

Lisätietoja:
Johtava tutkija KTT Seppo Kari, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 295 519 419, seppo.kari(@)vatt.fi
Erikoistutkija FT Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 268 sari.kauppi(@)syke.fi
OTT Kristiina Äimä, KPMG Oy Ab, p. +358 40 839 91 42, kristiina.aima(@)kpmg.fi

Anni Huhtala Olli Ropponen Seppo Kari

Tiedote Uutiset ja tiedotteet Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous kaivospolitiikka veropolitiikka verotus ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ympäristöpolitiikka ympäristötaloustiede