Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Uudelleenvalitut poliitikot tärkeässä roolissa kunnanhallituksen paikkajaossa

16.2.2021 Tiedote

Kunnanhallituksen paikkajaossa menestyvät parhaiten ne puolueet, joilla on useita edellisessä valtuustossa istuneita ehdokkaita. Uudelleenvalitut poliitikot ovat erityisen hyödyllisiä puolueiden välisissä neuvotteluissa, kun puolue on lähtökohtaisesti vaikeassa neuvotteluasemassa tai kun neuvotteluja käydään monimutkaisemmissa olosuhteissa.

kuvituskuva valtuuston istunto

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Turun yliopiston ja Instituto Tecnológico Autónomo de Méxicon tutkijoiden uuden tutkimuksen mukaan puolueet hyötyvät kokeneista kunnanvaltuutetuista kunnanhallituksen paikkajaossa. Asiaa tutkittiin Suomen kunnanvaltuustoista koostetun aineiston avulla. 

Kunnanhallituksilla on tärkeä valmisteleva rooli kunnallispolitiikassa ja siksi on oleellista ymmärtää, mikä selittää puolueiden edustusta niissä. Tutkimuksen mukaan puolueet, joilla on enemmän edellisellä kaudella istuneita valtuutettuja, pärjäävät puolueiden välisessä paikkajaossa keskimäärin paremmin kuin muut samankaltaiset puolueet. 

- Pääsääntöisesti kunnanhallitusten paikkajako seuraa vaaleissa valituksi tulleen valtuuston paikkajakoa, mutta ei täysin. Havaitsimme, että jos puolueilla on paljon kokeneita valtuutettuja, saavat he tyypillisesti enemmän hallituspaikkoja kuin heidän valtuutettujen määränsä edellyttäisi, apulaisprofessori Jaakko Meriläinen tiivistää. 

Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi edellisenä kautena syntyneet puoluerajat ylittävät verkostot ja luottamus sekä poliittisen kokemuksen myötä karttuneet neuvottelutaidot.

Tutkimus paljastaa myös, että uudelleenvalitut poliitikot nousevat puolueen eduksi erityisesti silloin, kun neuvotteluasema on lähtökohtaisesti haastava tai neuvotteluja käydään monimutkaisemmissa olosuhteissa. 

- Uudelleenvalitut valtuutetut ovat tärkeitä puolueille erityisesti silloin, kun ne ovat esimerkiksi ideologisesti etäällä muista puolueista tai kun valtuustoon on valittu ehdokkaita laajasti eri puolueista, professori Janne Tukiainen kuvailee. 

Kokeneiden valtuutettujen aikaansaamat lisäpaikat menevät kokeneille valtuutetuille itselleen.  

Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoa ehdokkaista, vaalituloksista ja vaalien jälkeisestä neuvottelusta neljän vaalien ajalta vuosina 2000-2012. Suomen avoimiin ehdokaslistoihin nojaavan vaalijärjestelmä synnyttää usein tiukkoja vaaleja kokeneiden poliitikkojen ja tuoreiden ehdokkaiden välillä. Nämä tiukat vaalit muodostavat satunnaistetun kokeen kaltaisen tilanteen ja niiden avulla on mahdollista tutkia uudelleenvalittujen poliitikkojen kausaalivaikutusta neuvottelujen lopputulokseen.

 

Lisätietoja:
Jaakko Meriläinen, apulaisprofessori, Instituto Tecnológico Autónomo de México. Puh. +52 55 8232 7639. jaakko.merilainen(@)itam.mx.
Janne Tukiainen, Professori, Turun yliopisto; Johtava tutkija, VATT. Puh. +358 50 308 3620. janne.tukiainen(@)utu.fi.
 

Julkaisu:
Jaakko Meriläinen ja Janne Tukiainen (2021) The Advantage of Incumbents in Coalitional Bargaining. Discussion paper No. 137. Aboa Centre for Economics.

Janne Tukiainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Kunnat ja hyvinvointialueet Tiedote Uutiset ja tiedotteet aluepolitiikka kunnat paikallisdemokratia
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot