Keskituloiset ovat julkisen talouden ratkaiseva veronmaksajaryhmä
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Näiden vaikutusten lisäksi ansiotuloverotukseen liittyy oikeudenmukaisuusharkinta siitä, miltä tuloryhmiltä verotuloja halutaan kerätä.
Keskituloiset eivät juurikaan reagoi maltilliseen ansiotuloverotuksen kiristymiseen
”Keskituloisten ansiotuloverotuksen pienillä muutoksilla on suuri vaikutus, koska keskituloisia on niin paljon. Lisäksi viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että pienet muutokset keskituloisten verotuksessa eivät juuri aiheuta muutoksia heidän tulokäyttäytymiseensä”, kertoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.
Jos ansiotuloveroasteikkoa nostaisi yhdellä prosenttiyksiköllä, keskituloiselle jäisi kuussa käteen noin 25 euroa vähemmän riippuen henkilön tuloista. Veroasteikon nostosta saataisiin valtiolle noin 1,2 miljardia lisää verotuloja, josta valtaosa tulisi keskituloisilta, tutkijat laskivat.
Suurituloisten veronkiristyksistä vähemmän verotuloja
Suurituloiset maksavat paljon veroja henkilöä kohden, mutta heitä on huomattavasti vähemmän kuin keskituloisia. Tutkimusten mukaan he reagoivat veromuutoksiin muita tuloryhmiä voimakkaammin esimerkiksi verosuunnittelun ja muiden käyttäytymismuutosten kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos ansiotulovero nousee, suurituloisten tulonhankinta vähenee, mikä vähentää verotuloja tästä tuloryhmästä.
Suurituloisten veronkorotuksilla voidaan siis kerätä lisää tuloja, mutta niiden kokonaistuottopotentiaali on rajallinen.
Pienituloisten käytökseen vaikuttavat pääasiassa muutokset tuissa
Pienituloisten työnteon kannustimiin vaikuttavat usein enemmän sosiaaliturvan ehdot, esimerkiksi etuuksien väheneminen tulojen kasvaessa, kuin varsinaiset tuloveroasteikon muutokset.
Pienituloiset maksavat valtion ansiotuloveroa vain vähän, joten maltillinen valtion tuloveroasteikon kiristys ei juuri vaikuttaisi heihin. Se ei myöskään vaikuttaisi merkittävästi valtion verotuloihin.
Ansiotuloverotuksen muuttaminen on oleellinen sopeuttamistoimi
Kirjoituksen johtopäätös on, että vaikka ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi poliittisesti vaikeaa, se on taloudellisesti varteenotettava osa julkisen talouden sopeutuskeinovalikoimaa.
”Tuloverotukseen liittyy verotuottovaatimuksia ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä siitä, keille tuloja halutaan uudelleenjakaa. Tuloverotus aiheuttaa myös verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia. Nämä kaikki on syytä ottaa huomioon, jos tuloveron kiristystä harkitaan sopeuttamiskeinona. Uusi FIT-kirjoitussarjan kirjoituksemme esittelee vaihtoehtoja ja niiden seurauksia”, Kosonen toteaa.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, puh. 0295 519 440, [email protected]
Tuloverotus – tärkeä veroinstrumentti, toukokuu 2026
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tuomas Kosonen
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Verotutkimuksen huippuyksikkö Verotutkimuksen huippuyksikkö tulonsiirto tulot verotus
