Yliopistojen opiskelijavalintauudistus: Todistusvalinnan pisteytysmallien yksinkertaistaminen muuttaa opiskelijavalintoja vain vähän – hyvät pisteet ennakoivat opintomenestystä
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistettiin vuonna 2020 siten, että uudistuksen jälkeen yli puolet opiskelupaikoista täytettiin ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella. Pisteytysmallit ovat herättäneet keskustelua, mutta tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että todistusvalinnassa käytettyjen pisteytystaulukoiden yksinkertaistaminen ei vaikuta suuresti opiskelijavalintoihin. Ylioppilaskokeessa saaduilla hyvillä arvosanoilla on yhteys opintomenestykseen korkeakouluissa.
Kuva: CreativeCommons / ninaras
Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Työn ja talouden tutkimus LABORE:n sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus sr) yhteistyössä toteuttaman tutkimushankkeen loppuraportista. Hanke toteutettiin osana valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishanketta, ja siihen osallistuneet tutkijat olivat Tuomo Virkola (VATT), Aino Kalmbach (ETLA), Tina Lauronen (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).
Vuoden 2020 todistusvalintauudistuksen jälkeen yli puolet opiskelupaikoista jaetaan ylioppilaskokeiden arvosanojen mukaan. Eri arvosanoja painotettiin pisteytysmallilla. Hanke keskittyi selvittämään uudistuksen ja pisteytysmallin yhteyttä toisen asteen ainevalintoihin ja yliopistojen opiskelijavalintaan.
Tutkimustuloksista nousee esille kuusi keskeistä havaintoa todistusvalinnan ja siinä käytetyn pisteytysmallin toimivuudesta sekä yliopistojen opiskelijavalintojen onnistumisen että lukio-opintojen sujumisen näkökulmasta.
Pisteytysmallien muutos ei vaikuta ratkaisevasti opiskelijavalintaan
Hankkeessa tarkasteltiin sitä, kuinka opiskelijavalinnat muuttuisivat, jos yliopistot muuttaisivat ylioppilastodistuksen arvosanojen pisteytykseen käytettäviä pisteytystaulukoita todistusvalinnassa. Yliopistojen tavoitteena on yksinkertaistaa hakijoiden pisteytystä todistusvalinnassa niin, että useampi hakukohde pisteyttäisi hakijat samalla tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin, miten nämä yksinkertaisemmat pisteytysmallit muuttaisivat sitä, kuka valitaan opiskelijaksi nykymalliin verrattuna.
”Muutokset opiskelijavalintojen pisteytysmalleissa eivät juurikaan muuta valituiksi tulijoiden joukkoa. Vaikka pisteytystapaa muutettaisiin, tulisi silti yhdeksän kymmenestä yliopistoon valitusta valituksi vaihtoehtoisessakin pisteytyksessä”, kertoo erikoistutkija Tuomo Virkola VATT:sta.
Nykymallissa painotetuissa aineissa hyvin kirjoittaneet pärjäävät keskimäärin paremmin myös muissa aineissa, joten painotuksen muuttaminen ei vaikuttaisi merkittävästi hakijoiden keskinäiseen järjestykseen. Kun hakijat jakautuvat riittävästi eri hakukohteisiin ja jonoihin, ei eri aineissa pärjänneiden järjestys muutu todistusvalinnassa. Pisteytysmallien muuttaminen voi kuitenkin kannustaa hakemaan eri opinto-ohjelmiin kuin nykyiset pisteytysmallit, eikä hankkeessa tarkasteltu tätä mahdollista hakukäyttäytymisen muutosta.
Hyvät valintapisteet ennustavat opintomenestystä
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeammilla todistusvalintapisteillä sisään otetut opiskelijat saavat keskimäärin korkeampia kurssiarvosanoja ja kerryttävät suuremman määrän opintopisteitä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Sama ilmiö on havaittavissa korkeammilla pisteillä pääsykoevalinnan kautta sisään päässeillä, eikä todistusvalinnan ja pääsykoevalinnan kautta valittujen välillä ole merkittävää eroa valintapisteiden ja opintomenestyksen välillä.
Ylioppilaskirjoitukset suoritetaan laajempina ja useammalla tutkintokerralla
Todistusvalintauudistuksen myötä ylioppilaskirjoituksia suoritetaan aiempaa laajempina ja useamman tutkintokerran aikana. Uudistukselle ensimmäisenä voimakkaasti altistuneet, vuonna 2017 lukio-opintonsa aloittaneet, osallistuivat aiempia lukiolaiskohortteja selvästi useammin kolmelle tutkintokerralle, tekivät useampia ylioppilaskokeita ja useampien aineiden kokeita ja uusivat enemmän hyväksyttyjä kokeita. Ylioppilaskokeiden ainevalinnoissa on myös tapahtunut selviä muutoksia.
”Etenkin pitkän matematiikan sekä yleisempien reaaliaineiden ylioppilaskokeiden suosio on kasvanut uudistuksen myötä”, toteaa tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Hyvillä arvosanoilla yhteys yliopisto-opintoihin pääsyyn
Tulosten mukaan eri ylioppilaskokeiden suorittamisen ja hyvien ylioppilasarvosanojen yhteys hakijan mahdollisuuksiin tulla valituksi on voimistunut selvästi opiskelijavalintauudistuksen jälkeen. Pitkän matematiikan korkean arvosanan yhteys yliopistoon valituksi tulemiseen on huomattava. Uudistuksen myötä esimerkiksi lyhyen matematiikan, historian ja evankelisluterilaisen uskonnon korkeat arvosanat ovat nousseet merkittäviksi yliopistoon sisäänpääsyä selittäviksi tekijöiksi, kun näillä aiemmin oli suhteellisen vähän selitysvoimaa.
Todistusvalinnalla valitut harkitsevat useammin opintojen keskeyttämistä
Hankkeessa tarkasteltiin myös todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden kokemuksia opintojen etenemisestä, hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Todistusvalinnalla valitut kokevat muihin verrattuna opiskelutaitonsa heikommiksi, he kärsivät suhteellisesti enemmän motivaatio- ja asenneongelmista ja harkitsevat useammin opintojensa keskeyttämistä. Todistusvalinnalla opintoihinsa valituksi tulleet ovat myös muilla tavoin valittuja nuorempia, joka voi selittää eroja muilla tavoilla valittuihin.
Opiskelijavalinnan muutokset eivät hidasta lukio-opintoja
Hankkeessa tutkittiin myös todistusvalinnan yhteyksiä lukio-opiskelijoiden kokemukseen opinnoista ja opintojen etenemiseen. Lukiolaisista työläämpiä vaihtoehtoja valitsevat motivoituneet ja innostuneet opiskelijat, joille työmäärä ei usein ole liikaa. Lukio-opinnot koetaan henkisesti raskaiksi, mutta tavoitteelliset opiskelijat olivat pääsääntöisesti paremmassa asemassa kuin vähemmän tavoitteelliset opiskelijatmotivaation ja omiin taitoihin ja mielenkiinnon kohteisiin perustuvien valintojen myötä.
”Ei voida sanoa, että korkeakoulujen valintakriteerien huomioiminen, yliopistoon tähtääminen tai vaativien aineiden kirjoittaminen olisi yhteydessä lukio-opintoja hidastaviin tekijöihin, vaan pikemminkin päinvastoin”, kertoo tutkija Tina Lauronen Otuksesta.
Metodi ja aineisto
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin opiskelijavalintauudistusten ja niissä käytetyn pisteytysmallin tilastollista yhteyttä toisen asteen ainevalintoihin sekä yliopistojen opiskelijavalintaan. Hankkeessa paneuduttiin todistusvalinnan ja pisteytysmallin toimivuuteen sekä opiskelijavalintojen onnistumisen että lukio-opintojen sujumisen näkökulmasta. Hankkeen aineistona käytettiin myös kattavia kyselyaineistoja, joissa on tarkasteltu monipuolisesti lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opinnoistaan.
Raportti:
Todistusvalintahankkeen loppuraportti, VATT Muistiot 70
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tuomo Virkola / VATT ([email protected], +358 295 519 464)
Tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen / Labore ([email protected], +358 40 940 2916)
Tutkija Tina Lauronen / Otus ([email protected], +358 50 367 7259)
Tuomo Virkola
Koulutus
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
Uutiset ja tiedotteet
koulutus
opiskelijavalinta
todistusvalinta
